Etelä-Chilen Patagonia on köyhää, karua ja harvaanasuttua aluetta. Ulkopuoliset suurhankkeet uhkaavat asukasaktiivien mielestä seudun ainutlaatuisuutta. Sen pelastukseksi puuhataan Aysénin elämänsuojelualuetta.
– Edistämme kestävää kehitystä paikallisten asukkaiden kanssa ja heitä varten, tähdentää hankkeen keksijä ja vetäjä Peter Hartmann. Liike torjuu ulkopuolisten megahankkeet, kuten Patagonian vesivoiman valjastamiseen tähdänneen HidroAysénin, jonka Chilen hallituskin torppasi kesäkuussa.
– Meitä syytetään aikeista sulkea koko alue, mutta haluamme hyödyntää sen ominaisuuksia eri tavoin kuin tuhoisat globaalit projektit, Hartmann selittää.
Rikas luonto
Patagonia käsittää noin 800 000 neliökilometriä Etelä-Amerikan eteläkärjestä. Alueesta 75 prosenttia on Argentiinaa; Chilen Patagoniaan kuuluvat Aysén ja eteläisempi Magallanes.
Aysénissa on vain 105 000 asukasta. Seudun luonto on monimuotoinen, ja sieltä löytyy vuolaita jokia ja järviä sekä jäätiköitä. Maa on hedelmällistä ja meri kalaisa, mutta myös ahkeran pyynnin kohteena.
Seudun ekosysteemit ovat moninaisia ja lajikirjo on runsas. Patagonia on tarjonnut viimeisen turvapaikan esimerkiksi uhanalaiselle chilenhirvelle.
Aysénin alueen pääkaupunki Coyhaique sijaitsee yli 1 600 kilometriä etelään Chilen pääkaupungista Santiagosta. Coyhaiquen asukkaita piinaa huono ilmanlaatu, sillä viileässä ilmastossa taloja pitää lämmittää ja polttopuut ovat usein kosteita.
Köyhää ja suojeltua
Seutu on Chilen köyhimpiä: kymmenesosa Aysénin asukkaista elää minimitoimeentulon alapuolella.
– Olemme jäljessä muun maan kehityksestä, myöntää aluehallinnon sosiaalisihteeri Eduardo Montti. Apua toivotaan hallituksen uudesta syrjäseutujen kehityssuunnitelmasta.
Laajoja alueita Chilen Patagoniasta on eriasteisen suojelun alaisena, ja se mahdollistaa tavanomaisesta poikkeavan kehitysmallin, uskoo Aysénissa syntynyt Claudia Torres, joka toimii aktiivisesti elämänsuojelualueen puolesta.
– Järvistä ja joista voi vielä juoda vettä ongelmitta, hän kehuu.
”Lainaa vain”
– Rakennamme mallia, joka lujittaa paikallistaloutta demokratian ja kestävän kehityksen pohjalta. On muistettava, että olemme täällä vain ohikulkijoita, ja kaikki, mitä otamme, on palautettava, Torres pohtii.
Hanketta johtava Hartmann muistuttaa, että paljon on jo saatu aikaan.
– Valmensimme kolme yhteisöä huolehtimaan ympäristöstä ja edistämään samalla matkailua. Siitä sai alkunsa matkaopaskoulu, hän kertoo.
Puerto Aysénin kalastajat ovat kehittäneet menetelmiään kestävämpään suuntaan, jätehuoltoa on parannettu ja laajeneva osuuskunta tuottaa aurinkoenergiaa. Ympäristöystävällisyys on lähtökohtana taidekäsityöllä ja Aysénin makuja -hankkeella, joka valmistaa paikallisia herkkuja, Hartmann listaa.
lehti 