Kaiken kaikkiaan 38 Afrikan valtiota tuomitsee homoseksuaalisuuden, niiden joukossa myös demokratiastaan tunnettu Ghana.
– Me elämme piilossa. Me emme ole vapaita, sanoo ghanalainen Kwesi, 23.
Keskustelussa Kwesi käyttää englannin underground-sanasta johdettua slangi-ilmaisua undergee. Se tarkoittaa elämistä maan alla, piilossa.
Neljässä valtiossa homoudesta voi saada kuolemantuomion.
Kwesi on homo. Se on suuri salaisuus. Kukaan hänen perheenjäsenistä ei tiedä asiasta.
– Jos äitini saisi tietää, hän pettyisi. Luultavasti hän pyörtyisi ja kuolisi, Kwesi arvelee.
Valtavirrasta poikkeavasta seksuaali-identiteetistä puhutaan ääneen ainoastaan muiden samanhenkisten kanssa. Siksi Kwesi ei puhu homoista tai homoseksuaaleista vaan ”meistä”.
Kwesi tuntee kolmisenkymmentä homoseksuaalia. Heidät tunnistaa kävelytyylistä, pukeutumisesta, puhetavasta, kädenpuristuksesta ja halauksesta. Viimekädessä kyse on intuitiosta.
– Me vain tunnistamme toisemme, kertoo Kwesi.
Paljastumisen pelko
Kwesi on toisen vuoden lukiolainen (Senior High School). Koulussa ja kampuksella on oltava erityisen varovainen, sillä homoseksuaalisuudesta kiinni jäämisestä seuraa koulusta erottaminen. Niin kävi yhdelle Kwesin tutulle. Ja yhdelle opettajalle. Heistä jälkimmäisen huhutaan joutuneen vankilaan.
Kwesille sattui kerran läheltä piti tilanne.
– Olin silloin yhdessä entisen [poikaystäväni] kanssa, ja me yritimme suudella. Joku sai siitä vihiä ja uhkasi paljastaa meidät. Tuli sanaharkka ja käsirysy, mutta kyseinen henkilö ei voinut todistaa mitään, koska hän oli yksin.
Onneksi välikohtaus sattui kampuksen ulkopuolella, eikä siitä aiheutunut sen suurempia seuraamuksia. Mutta varovainen täytyy olla. Koulua on enää vuosi jäljellä ja se pitää hoitaa kunnialla loppuun asti. Lukion jälkeen Kwesi haluaisi opiskella sähköinsinööriksi ja tehdä musiikkia.
”Ei kuulu kulttuuriimme”
Ghanassa ja ylipäätään Afrikassa homovastaisuutta perustellaan argumentoimalla, ettei se kuulu alkuperäiseen afrikkalaiseen kulttuuriin.
– Se on poikkeavaa käytöstä, jota ei hyväksytä meidän yhteisöissämme, niin meille opetetaan koulussa, kertoo Kwesi.
Homoseksuaalisuuden uskotaan levinneen Afrikan mantereelle vasta valkoisen miehen myötä.
Antropologit ovat kiistäneet väitteen esittelemällä esimerkkejä siirtomaa-aikaa edeltävästä seksuaalisuuden monimuotoisuudesta Afrikassa.
On myös esitetty, että homoseksuaalisuuden sijaan länsimaat toivat mukanaan kolonialistiseen sortoon kytketyn homofobian. Nyt homofobia esitetään afrikkalaisen perinteen autenttisena aineksena, vaikka siirtomaa-aikaa edeltävältä ajalta ei löydykään merkintöjä homovastaisista laeista.
Ei tule myöskään vähätellä kristinuskon vaikutuksia Afrikan valtioiden seksuaalilainsäädäntöihin. Uskonnolla on merkittävä rooli useassa Afrikan valtiossa ja esimerkiksi kristillinen kirkko tarjoaa heteroseksuaalisuutta ja avioliittoinstituutiota ainoana luonnollisena ja normaalina vaihtoehtona. Tämä puolestaan on tarjonnut maaperää konservatiivisille ja pääosin Yhdysvalloista käsin johdetuille lähetysliikkeille levittää homofobiaa kristillisyyden nimissä.
On jopa esitetty, että suvaitsemattomuuteen lietsova lähetystyö olisi vastikään Ugandaan säädetyn lain taustalla. Viitteitä tästä tarjoaa Roger Ross Williamsin ohjaama dokumentti God Loves Uganda (2013).
Jumala loi…
Toinen usein toistuva homovastainen argumentti liitetään nimenomaan uskontoon ja Ghanan tapauksessa ennen kaikkea kristinuskoon. Jumala loi miehen ja naisen kehottaen heitä lisääntymän ja täyttämään maan. Homopari ei voi tuottaa jälkeläisiä keskenään, siksi homous on luonnotonta ja epänormaalia.
Homoseksuaalisuus liitetään myös tiettyihin Raamatun kohtiin, kuten Sodoman ja Gomorran tuhoon. Homous on syntistä, saatanallista.
Kristittyjen, koulutettujen ghanalaisten puheenvuoroissa homouden tuomitseminen näyttää nousevan vahvemmaksi viestiksi kuin vaikkapa rakkauden kaksoiskäsky tai kultainen sääntö: ”Kaikki, minkä tahdotte ihmisten tekevän teille, tehkää te heille” (Matt. 7:12).
Homouden tuomitsevat opetukset ovat Kwesille tuttuja, onhan hän kristityn perheen kasvatti. Kwesi uskoo Jumalaan ja käy kirkossa silloin tällöin vanhempiensa kanssa.
– Uskonto sinänsä ei tunnu pahalta, mutta aina kun kirkossa saarnataan meitä vastaan, se tuntuu pahalle ja epämukavalle, kuvaa Kwesi ristiriitaisia tuntemuksiaan.
Kriminalisointi
Afrikassa homoseksuaalisuutta ei luokitella ainoastaan synniksi vaan myös rikokseksi. Amnesty Internationalin julkaiseman Africa: Making Love a Crime -raportin (2013) mukaan 38 Afrikan valtioita tuomitsee homoseksuaalisuuden. Neljässä valtiossa homoudesta voi saada kuolemantuomion.
Alkuvuodesta 2014 Nigeria ja Uganda esittelivät uudet homovastaiset lakinsa.
Tammikuussa Nigeria kiristi homovastaista lainsäädäntöään. Homoseksuaalisuudesta voi saada nyt pitkän vankeusrangaistuksen. Lakiuudistus on johtanut pidätyksiin ja neljä homoudesta tuomittua nuorta miestä ruoskittiin julkisesti.
Helmikuussa Ugandan presidentti Yoweri Museveni allekirjoitti lain, jonka nojalla homoseksuaalisuudesta voidaan langettaa elinkautinen vankeustuomio. Laki myös velvoittaa ilmiantamaan homoseksuaaleiksi tunnetut viranomaisille.
Heti seuraavana päivänä lain hyväksymisestä ugandalaislehti Red Pepper julkaisi sivuillaan 200:n homoseksuaaliksi uskotun henkilön nimet ja kuvat.
Homovastainen laki nostatti lännessä vastarintaryöpyn. Sitä kritisoivat muun muassa Yhdysvaltain presidentti Barack Obama ja YK:n pääsihteeri Ban Ki-Moon. Norja, Tanska ja Ruotsi ilmoittivat leikkaavansa tai suuntaavansa uudelleen kehitysapuaan Ugandalle.
”Länsi voi pitää ’apunsa’ (…), me tulemme kehittymään yhä ilman sitäkin”, ilmoitti Ofwono Opondo, Ugandan hallituksen edustaja sittemmin ilmeisesti poistetussa twiitissä. Ja jatkoi: ”Orjakauppa, orjuus, kolonialismi, imperialismi ja hyväksikäyttö, Afrikan on noustava vastustamaan läntistä valta-asemaa.”
Etelä-Afrikan entinen arkkipiispa Desmond Tutu tuomitsi Ugandan homovastaisen lain jo sen valmisteluvaiheessa. Tutu vertaa homoseksuaalien kohtaamaa syrjintää Natsi-Saksan hirmutekoihin ja apartheidin aikaisiin rasistisiin lakeihin Etelä-Afrikassa.
Nobelin rauhanpalkinnolla palkittu Tutu rinnastaa taistelun homojen oikeuksista taisteluun mustien oikeuksista. Kyse on samasta kamppailusta. Kyse on ihmisoikeuksista.
Human Rights Watchin (HRW) ja Amnesty Internationalin toukokuussa julkaiseman yhteisen raportin mukaan Ugandan homovastainen laki on johtanut ihmisoikeusrikkomuksiin. Ihmisiä on pidätetty mielivaltaisesti, häädetty kodeistaan ja irtisanottu töistään. Moni on lähtenyt maasta.
Sairaita vaippahousuja
Kwesi on seurannut tapahtumia Nigeriassa ja Ugandassa.
– Pelottaa, entä jos sellainen laki säädetään Ghanassakin? hän kysyy.
Ghanassa miesten välinen seksuaalinen kanssakäyminen on laitonta, vaikkei lainsäädäntö homoseksuaalisuutta eksplisiittisesti mainitsekaan. Rikoslaissa käytetään nimikettä ”epäluonnollinen lihallinen sukupuolisuhde” (unnatural carnal knowledge).
Ulkopuoliset tahot ovat opastaneet ja painostaneet Ghanaa muuttamaan lainsäädäntöään homomyönteisemmäksi, mutta ainakin toistaiseksi laki on säilynyt entisellään.
Mikäli entisen konkaripoliitikon Mike Ocquayen lausunnot edustavat yleistä mielipidettä, saataneen liberaalimpaa lakia tai laintulkintaa odottaa vielä pitkään.
Ocquayen mukaan homojen tulisi lopettaa taistelu, jossa he yrittävät tehdä poikkeavasta käytöksestä yleisesti hyväksyttävää. Vaippoja käyttävät homoseksuaalit ovat ”sairaita” ihmisiä, jotka tarvitsevat ”psykiatrista” hoitoa. Asiasta tiedotti GhanaWeb (21.3.2014).
Uutisen kommenteissa esitettiin huolestuttavia puheenvuoroja.
”Meidän tulee tappaa kaikki homot maailmassa. Tämä estää heitä siirtämästä sitä [homoseksuaalisuutta] syntymättömille lapsillemme. (…) Rukoilen, että yhtenä päivänä me kaikki heräämme näkemään he kaikki kuolleina…”, kirjoittaa nimimerkki ”Huolestunut akan” (akanit ovat Ghanan suurin etninen ryhmä).
Toivoakin on, onneksi on.
”On surullista, että ne samat ihmiset, jotka altistettiin orjuudelle ja yhdellä historian raaimmista kohteluista, eivät voi päästää irti ja jättää homoja rauhaan. (…) Jos homot ovat syntisiä, antakaa Jumalan toimia tuomarina…” kirjoittaa nimimerkki ”Bibini” (”mustaihoinen”).
Rauhaa ja suvaitsevaisuutta Kwesikin toivoo. Ettei tarvitsisi elää piilossa ja pelossa.
– Toivon, että meidät hyväksyttäisiin sellaisina kuin olemme. Tällainen minä olen.
Haastateltavan nimi on muutettu arkaluontoisen aiheen takia.
uutiskirje 
