KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Näkökulma

Jussi Ahokas: Yhteiskuntaa kehitettävä kohti kestävää tulevaisuutta

Yhteiskunnallista kehitystä tulisi arvioida muutoin kuin materiaalisen kulutuksen ja talouden kasvun kautta.

Jussi Ahokas
2.11.2019 10.10
Fediverse-instanssi:

Suomen EU-puheenjohtajuuskautta on jäljellä vielä kaksi kuukautta. Puheenjohtajuuskauden myötä eri puolilla maata on järjestetty loppukesän ja syksyn aikana lukuisia kiinnostavia tapahtumia. Vaikka sattuneesta syystä niissä kaikissa on pohdittu Euroopan ja Euroopan unionin tulevaisuutta, on monessa niistä käsitelty myös laajempia yhteiskunnallisia sekä yhteiskuntapoliittisia kysymyksiä.

Tämän viikon alussa suomalaisten kehitysjärjestöjen yhteistyöjärjestö Fingon johdolla pohdittiin Helsingissä sitä, millaisia yhteiskuntapoliittisia tavoitteita Euroopassa juuri tällä hetkellä pitäisi asettaa ja millaisilla mittareilla näiden tavoitteiden toteutumista pitäisi arvioida.

Konferenssin nimeksi oli ehkä hieman provosoivasti valittu Beyond Growth, vapaasti suomennettuna ”kasvun tuolla puolen”. Viestinä oli siis se, että kasvun tavoittelun – erityisesti materiaalisen kasvun ja ehkä siinä sivussa taloudellisen kasvun – sijaan tässä ajassa tulisi pohtia, voisivatko jotkin muut yhteiskunnalliset tavoitteet olla kestävän tulevaisuuden näkökulmasta tärkeämpiä.

Tilaisuuteen kokoontuneet tutkijat, asiantuntijat, virkamiehet ja kansalaisyhteiskunnan toimijat olivat melko yksimielisiä siitä, että ainakin kapean kasvuajattelun aika on nyt ohi. Sen sijaan, että yhteiskuntapolitiikalla pyrittäisiin jatkossa ainoastaan kirittämään bruttokansantuotetta suuremmaksi, on politiikan painopistettä ja näkökulmaa muutettava.

Monissa puheenvuoroissa ja keskusteluissa ihmisten ja planeetan hyvinvointi nousivat päämääriksi, joiden toivottiin korvaavan materiaalisen kulutuksen kasvuun johtavat tavoitteet yhteiskuntapolitiikassa.

Ihmisten hyvinvointiin liittyen seminaarissa puhuttiin sekä subjektiivisesta että objektiivisesta hyvinvoinnista toisten painottaessa enemmän ensimmäistä ja toisten jälkimmäistä. Jaettu näkemys oli kuitenkin se, että tulevaisuuden talous- ja yhteiskuntamallin tulisi kyetä takaamaan riittävän korkea hyvinvointi meille kaikille.

Samalla kun lähtisimme tavoittelemaan myös nykyistä tasaisemmin jaettuja hyvinvoinnin edellytyksiä ja toteutunutta hyvinvointia kaikille ihmisille, meidän tulisi pystyä huolehtimaan maapallomme ja ympäristömme hyvinvoinnista. Ekologinen kriisi ei liity ainoastaan ilmastonmuutokseen, vaan ekologiset hälytyskellot soivat monella muullakin saralla, luonnonvarojen riittävyys, maaperän hedelmällisyys ja luonnon monimuotoisuus tässä mainitakseni.

Kun olemme sisäistäneet nämä haasteet ja vakuuttuneet niistä, on konkreettisten ihmisten ja maapallon hyvinvointia vaalivien politiikkatavoitteiden asettamisen aika. Se ei kuitenkaan vielä riitä, vaan meidän on löydettävä myös keinot politiikan toimeenpanoon. Siinä erilaiset mittarit voivat olla suuri apu, sillä niiden kautta tavoitteemme konkretisoituvat ja politiikkatoimien onnistumisen seuraaminen tulee mahdolliseksi.

Esimerkiksi ihmisten hyvinvoinnin osalta meillä tulee olla käytössämme sellainen määrä mittareita, että hyvinvoinnin eri osa-alueet tulevat riittävällä tavalla huomioitua. Kaikkea ei tarvitse eikä ole mahdollista mitata, vaan keskeisempien hyvinvoinnin taustatekijöiden tilan ja muutoksen arviointi riittää.

Tärkeää on, että mittarit on asetettu harjoitettavan politiikan lähtökohdista käsin. Kun mitataan oikeita asioita, politiikasta tehdään johdonmukaisempaa ja ihmisten ymmärrys yhteiskunnan valitsemasta suunnasta vahvistuu. Muodostuva yhteinen näkemys tulevaisuudesta voi osoittautua arvokkaammaksi, kuin juuri nyt osaamme edes ajatella.

ILMOITUS
ILMOITUS

Kirjoittaja on SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry:n pääekonomisti

Fediverse-instanssi:
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Noora Kotilainen on sotaa, militarismia, kriisejä ja kärsimystä työssään käsittelevä valtiotieteilijä ja historian tutkija, joka käsittelee kolumneissaan aikaamme leimaavia synkkiä ja väkivaltaisia ilmiöitä.

Ajan kulku tuntuu kiihtyneen – ruumis ja luonto muistuttavat, ettei niin voi jatkua loputtomiin

Kauhu periferian katoamisesta – kun metsän mukana menee koti ja kieli

Noora Kotilainen on sotaa, militarismia, kriisejä ja kärsimystä työssään käsittelevä valtiotieteilijä ja historian tutkija, joka käsittelee kolumneissaan aikaamme leimaavia synkkiä ja väkivaltaisia ilmiöitä.

Iirikset kukkivat yhä

Luddiitit olivat kapinaliike teollistumisen alkuaikoina 1800-luvun alun Englannissa.

Kone, valta ja vastarinta – Mitä voisi olla 2020-luvun ludditismi?

Uusimmat

Arkistokuvassa San Salvadorin ympäristötuomioistuimen tuomari Samuel Lizama tarkastaa hakattua metsäaluetta Santo Tomásin osuuskunnan mailla San Luis Talpassa.

Keski-Amerikassa luonnonvarojen laiton kauppa ulottuu eläimistä metsiin ja kultaan

Denise Rudbergin Queen-trilogian päätös jatkaa sen kuvausta, millainen luolamiesten maa Ruotsi oli vain 50 vuotta sitten

Armeijan rakennelmia ja laajojen metsäalueiden raivauksia Armenian ja Azerbaidžanin rajalla Šikahoghin luonnonsuojelualueella. Armeniasta, Libanonista ja muilta konfliktialueilta kertynyt tieto osoittaa, ettei luonnon monimuotoisuuden suojelua voi tarkastella erillään sotien ympäristövaikutuksista.

Militarisoituminen uhkaa Kaukasuksen arvokkainta luonnonpuistoa – luontotuhot näkyvät konfliktialueilla ympäri maailmaa

Keskustan Anteilta Kurviselta ja Kaikkoselta on puhti pois.

Energiansa ja identiteettinsä kadottanut keskusta kokoontuu kriisitunnelmissa

ILMOITUS
ILMOITUS

varaa joulutervehdys

tilaa lehti

Viikon luetuimmat

01

Suomessa ei ole vain EU:n korkein työttömyys, vaan myös OECD-maiden korkein nuorisotyöttömyys

 
02

”Mitä hyötyä Suomelle syntyy toimimisesta datavarastona” – Stubbin hehkutus datakeskuksista kerää kritiikkiä

 
03

Totaalisen vierasta demokratialle, vasemmistoliiton Koskela sanoo Häkkäsen esityksestä, että puolustusrahoista ei puhuttaisi vaaleissa

 
04

”Irvokasta demarit” – SDP:ltä yllättäen yli miljardin säästöidea sotesta, kertoo HS

 
05

Vasemmistoliitolle mittaushistorian paras tulos HS-gallupissa, kokoomukselle huonoin

 

tilaa uutiskirje

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

”Irvokasta demarit” – SDP:ltä yllättäen yli miljardin säästöidea sotesta, kertoo HS

20.11.2026

Bluffia, sanoo Koskela – Kokoomus täyssolmussa eläkekantansa kanssa

20.11.2026

Pia Lohikoski: Hallituksen opintotukiuudistus ei korjaa opiskelijoiden toimeentulo-ongelmia

20.11.2026

Työntekijöiden järjestäytymisasteen nostaminen hallitusohjelmaan, Minja Koskela esitti SAK:n vaalitentissä

20.11.2026

Suomessa ei ole vain EU:n korkein työttömyys, vaan myös OECD-maiden korkein nuorisotyöttömyys

20.11.2026

Tuorein rasismikohu asettaa toimittajien ihmettelyn hassuun valoon – Pitääkö vieläkin ihmetellä, miksi vasemmisto sanoo perussuomalaisille ei

19.11.2026

Orpon hallitus yrittää vesittää alustatyöntekijöiden aseman parantamisen, sanoo vasemmistoliiton Koskela

19.11.2026

Razmyarin maalitus todistaa, että perussuomalaiset edustaa parlamentaarista äärioikeistoa, sanoo Honkasalo

19.11.2026

SAK:n Katja Syvärinen: Nuoret tarvitsevat konkreettisen vision paremmasta työelämästä

19.11.2026

SAK:n tavoite on, että valta vaihtuu seuraavissa vaaleissa

19.11.2026

”Mitä hyötyä Suomelle syntyy toimimisesta datavarastona” – Stubbin hehkutus datakeskuksista kerää kritiikkiä

19.11.2026

”Huonoa johtamista” – Demarit äänestivät käännytyslain puolesta, mutta asia repii edelleen eduskuntaryhmää

18.11.2026

Vasemmistonaiset: Gynekologin palveluiden tulee kuulua julkiseen terveydenhuoltoon

18.11.2026

Mai Kivelä: Hallitus on valmis heikentämään päästövähennysten kaikista keskeisintä työkalua

18.11.2026
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset