Sekä Vasemmistoliitto että SDP tekisivät Suomesta GMO-vapaan vyöhykkeen. Näin ilmoitti kummankin puolueen eduskuntaryhmä keskiviikkona eduskunnan keskustelussa elintarviketurvallisuudesta, joka käytiin hallituksen selonteon pohjalta.
Samaa ajaa Vihreät, jolla on lakialoite asiasta, sekä Perussuomalaiset. Myös ruotsalaisella eduskuntaryhmällä oli samansuuntaisia haaveita ja Kristillisdemokraatitkin suhtautuivat GMO-tuotantoon varautuneesti.
– Geenitekniikka on laboratorio-oloissa hallittavissa ja hyvä renki, mutta vapaana ympäristössä kenenkään hallitsemattomana vaarallinen isäntä, Vasemmistoliiton kansanedustaja Merja Kyllönen muistutti ryhmäpuheenvuorossa.
Korkeaoja hämmästeli
GMO- eli geenimuunnellun tuotannon epäkohdat tulivat esiin useimmissa ryhmäpuheenvuoroissa. Vain keskusta ja kokoomus ohittivat asian.
Keskustan Juha Korkeaoja kuitenkin hämmästeli sitä, kuinka kielteisesti uuteen elintarviketeknologiaan eli juuri geeniteknologiaan eduskunnassa suhtaudutaan.
Yleisesti pidettiin tärkeänä noudattaa varovaisuuden periaatetta perimän muuntelun kohdalla, koska tietoa sen vaikutuksista ei vielä ole.
Ei venäläistä rulettia
Kyllönen totesi, että maissa, joissa muuntogeenisiä viljelykasveja viljellään, ei ole saatu pidettyä muuntogeenisten, tavanomaisten ja luomuviljelyn elintarvikeketjuja erillään. Muuntogeeniset viljelykasvit eivät ole vähentäneet torjunta-aineiden käyttöä.
– Tässä virusten ja bakteerien maailmassa resistenttien kantojen leviäminen voi vielä saada uuden mutaatiomuodon geenitekniikalla muovatussa ympäristössä. Luonto ei kysy lupaa, eikä tunne rajoja, joita laboratorioiden seinät voivat vielä taata, Kyllönen arvioi.
Hän totesi, että Vasemmistoliiton eduskuntaryhmä ei ole valmis pelaamaan venäläistä rulettia muuntogeenisten viljelykasvien kanssa. Sen sijaan puolue haluaa vahvistaa puhtaan lähiruoan tuotantomahdollisuuksia sekä markkinointia kuluttajille.
– Myös huoltovarmuuden turvaamiseksi oman tuotannon merkitystä on korostettava. Suomalaisen tuottajaketjun ei kannata menettää mainettaan luotettavana ja puhtaana, Kyllönen totesi.
Kansa GMO:ta vastaan
SDP:n ryhmäpuhuja Katja Taimela sanoi, että iso osa viljelijöistä ja 72 prosenttia kansasta haluaa pitää geenimuuntelun maan rajojen ulkopuolella.
Hän muistutti terveysvaikutusten tuntemattomuuden lisäksi GM-siementuotannon keskittymisestä globaalilla tasolla ja siitä viljelijöille aiheutuvista lisäkustannuksista.
Kristillisdemokraattien Sari Palm totesi, että geenimuunnellut lajit saattavat syrjäyttää luonnollisia lajeja ja ruotsalainen eduskuntaryhmä halusi GMO-ruuasta selvät merkinnät pakkauksiin.
Perussuomalaisten Pentti Oinosen mielestä selonteosta paistoi geenimuuntelun ylistyslaulu.
– Onko hallitus lähtenyt markkinoimaan muuntogeenistä tuotantoa, hän kysyi.
Päätösvalta saatava Suomeen
Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila totesi itsekin kannattavansa pyrkimystä GMO-vapaaseen Suomeen. Hän muistutti, että Suomi toimii Euroopan unionissa ryhmässä, joka ajaa päätöstä geenimuunnellun tuotannon sallimisesta kansalliseksi päätökseksi.
Hän ymmärsi kuluttajien ennakkoluulot.
– Nyt kaipaamme ennen kaikkea asiallista keskustelua ja päätösvaltaa, hän sanoi.
Geenimuuntelun avulla pyritään parantamaan tuotannon määrä. Sillä yritetään myös kasvattaa maapallon potentiaalista viljelyalaa ja vähentää torjunta-aineiden tarvetta.
uutiskirje 
