Kunniakas historia jatkuu
Helsingin Balalaikkaorkesteria ovat johtaneet ja kehittäneet monet suomalaisen populaari- ja taidemusiikin merkkihenkilöt, kuten Ivan Putilin, Yrjö Pavloff, George de Godzinsky sekä Pekka Mirola (alkuperäiseltä nimeltään Peter Mirolybov). Mirola toimi orkesterin kapellimestarina noin 30 vuotta vuodesta 1956 alkaen.
Orkesteri on konsertoinut Suomen lisäksi Venäjällä, Ruotsissa, Tanskassa, Virossa ja Portugalissa. Juhlavuoden kunniaksi se on kutsuttu Portugaliin neljännelle konserttikiertueelle.
Orkesteri on esiintynyt radiossa ja suomalaisten elokuvien ääniraidoilla sekä tehnyt omia äänitteitä, savikiekoista alkaen. Tuorein julkaisu on cd-levy Taru Venäjästä (2004).
Kalinka- ja Kulkukaup-pias-osaston lisäksi luvassa on Sibeliusta, Theodorakista ja Šostakovitšia.”Tämä on vaikein musiikkiharrastus elämässäni. Joka päivä pitää harjoitella.”
Nykyään Helsingin Balalaikkaorkesteria johtaa ja sen ohjelmiston suunnittelusta vastaa Gennadi Klykov, kapellimestari ja Venäjällä ansioitunut taidevaikuttaja.
Orkesteri keikkailee muun muassa vanhainkodeissa, sairaaloissa ja taideteosten julkistamistilaisuuksissa. Noin kerran vuodessa järjestetään oma konserttitilaisuus.
1930-luvulla esiintymisasuina olivat frakit, nykyään pukeutumiskoodi on hivenen väljempi.
Helsingin Balalaikkaorkesteri on Pietarissa toimivan Andrejevin orkesterin jälkeen maailman toiseksi vanhin balalaikkaorkesteri. Se on toiminut aktiivisesti koko satavuotisen olemassaolonsa ajan, taukoa on jouduttu pitämään ainoastaan sota-aikana.
Orkesterin perusti sata vuotta sitten joukko nuoria Helsingissä asuneita venäläisiä. Silloin Suomi oli vielä Venäjään kuuluva autonominen suuriruhtinaskunta, ja venäläisiä, muun muassa virkamiehiä ja sotilaita, asui Helsingissä runsaasti. Tähän päivään tultaessa orkesteri on miltei kokonaan suomalaistunut. Se toimii nykyisin Helsingin työväenopiston yhteydessä.
Enimmillään orkesterissa oli 1930-luvulla 50 jäsentä. Nykyisessä kokoonpanossa soittajia on 25. Mukana on kaikenikäisiä, mutta nuoret ikäluokat ovat varsin hyvin edustettuina.
Kahdentuhannen vuoden historia
Soitinten rakentaja Keijo Korelin, 29, on soittanut orkesterissa domraa jo 12 vuotta. Balalaikkaorkesterissa puolet soittimista on domria.
Domran ja balalaikan historia ulottuu noin kahdentuhannen vuoden taakse.
– Ne ovat liikkuneet silkkitien varrella samalla lailla kuin kitarat ja muut kielisoittimet.
Koko juttu Helsingin Balalaikkaorkesterista julkaistiin Kansan Uutisten Viikkolehdessä 16.4.2010.
Helsingin Balalaikkaorkesteri 100 vuotta. Juhlakonsertti Finlandia-talossa lauantaina 17.4. klo 19.00. Liput 30/20 euroa, Lippupisteestä ja Finlandia-talolta.
Kunniakas historia jatkuu
Helsingin Balalaikkaorkesteria ovat johtaneet ja kehittäneet monet suomalaisen populaari- ja taidemusiikin merkkihenkilöt, kuten Ivan Putilin, Yrjö Pavloff, George de Godzinsky sekä Pekka Mirola (alkuperäiseltä nimeltään Peter Mirolybov). Mirola toimi orkesterin kapellimestarina noin 30 vuotta vuodesta 1956 alkaen.
Orkesteri on konsertoinut Suomen lisäksi Venäjällä, Ruotsissa, Tanskassa, Virossa ja Portugalissa. Juhlavuoden kunniaksi se on kutsuttu Portugaliin neljännelle konserttikiertueelle.
Orkesteri on esiintynyt radiossa ja suomalaisten elokuvien ääniraidoilla sekä tehnyt omia äänitteitä, savikiekoista alkaen. Tuorein julkaisu on cd-levy Taru Venäjästä (2004).
Kalinka- ja Kulkukaup-pias-osaston lisäksi luvassa on Sibeliusta, Theodorakista ja Šostakovitšia.”Tämä on vaikein musiikkiharrastus elämässäni. Joka päivä pitää harjoitella.”
Nykyään Helsingin Balalaikkaorkesteria johtaa ja sen ohjelmiston suunnittelusta vastaa Gennadi Klykov, kapellimestari ja Venäjällä ansioitunut taidevaikuttaja.
Orkesteri keikkailee muun muassa vanhainkodeissa, sairaaloissa ja taideteosten julkistamistilaisuuksissa. Noin kerran vuodessa järjestetään oma konserttitilaisuus.
1930-luvulla esiintymisasuina olivat frakit, nykyään pukeutumiskoodi on hivenen väljempi.
lehti 