Suomessa hallitus toisensa jälkeen on pitänyt tärkeänä huolehtia suomalaisten yritysten ja elinkeinoelämän kilpailukyvystä. Jokaisen hallituskauden aikana on tehty merkittäviä päätöksiä, jotka ovat siirtäneet esimerkiksi sosiaaliturvan kustannusvastuita yrityksiltä veronmaksajille ja palkansaajille.
Vaalikaudella 2007-2011 poistettiin yritysten Kela-maksu, mikä siirsi sosiaaliturvan rahoitusvastuita yrityksiltä veronmaksajille noin miljardin edestä. Seuraavalla vaalikaudella 2011-2015 alennettiin yhteisöveroa yhteensä 6,5 prosenttiyksiköllä, mikä sekin vastasi noin miljardin euron verokevennystä bisneselämälle.
Sipilän hallituksen tekemään kikyyn sisältyi työajan pidennyksen lisäksi myös merkittäviä muutoksia työnantajien ja työntekijöiden välisiin vastuisiin sosiaaliturvamaksujen osalta. Rahoitusvastuun siirtäminen työntekijöille tarjosi yrityksille lähes 2 miljardin vuosittaisen hyödyn. Samaan aikaan suurten pörssiyhtiöiden maksamien osinkojen määrä on kasvanut uusiin ennätyksiin. Elinkeinoelämä kannattaisi onnitella itseään erittäin onnistuneesta edunvalvonnasta, jonka kumulatiivinen vaikutus vuosien saatossa lasketaan kymmenissä miljardeissa euroissa.
Ottaen huomioon, että hallitus toisensa jälkeen on huolehtinut elinkeinoelämän hyvinvoinnista miljardilahjoilla, tuntuu perin oudolta että Elinkeinoelämä reagoi niin voimakkaasti hallituksen pyrkimyksiin edistää sukupuolten tasa-arvoa työelämässä. EK kritisoi Aino-Kaisa Pekosen neuvottelemaa perhavapaamallia siksi, ettei se halua kasvattaa ansiosidonnaisten perhevapaiden pituutta, vaikka juuri tämä helpottaa lapsiperheiden taloudellista asemaa ja mahdollistaa samalla isien vapaiden lisäämisen. Kustannusvaikutus riippuu siitä kuinka paljon isät käyttävät omista vapaistaan, mutta sen arvioidaan olevan 50-100 miljoonaa. Tästä summasta valtio kattaa 25 miljoonaa ja työmarkkinaosapuolet loput.
Vielä käsittämättömämpää on, että kolmikantainen valmistelu samapalkkaisuusohjelmasta jouduttiin kokonaan lopettamaan näkemyserojen takia. Työnantajapuolelle ei sopinut sellaiset tavoitteet kuten työn vaativuuden arviointi, palkka-avoimuuden lisääminen, työelämän segregaation purkaminen sekä työ- ja virkaehtosopimusten sukupuolivaikutusten arviointi.
Kaikkien niiden päätösten jälkeen mitä Suomessa on tehty yritysten kilpailukyvyn hyväksi, on todella surullista ettei yhteisymmärrystä tahdo löytyä työelämän tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämisestä. Jatketaan kuitenkin yrittämistä, ja viedään eteenpäin suurta kiitosta saaneen perhevapaauudistuksen, jota suomalaiset perheet ovat joutuneet odottamaan aivan liian kauan.
Kirjoittaja on vasemmistoliiton puheenjohtaja ja opetusministeri.
uutiskirje 
