Suomalainen kielenopetus on professori Riikka Alasen mielestä valintojen edessä niin kansallisella tasolla kuin yksittäisten kansalaistenkin elämässä. Toisaalta kyse on kilpailumahdollisuuksista, toisaalta tasa-arvosta.
Keskiviikkona Jyväskylän yliopiston uusien professorien esittäytymistilaisuudessa puhuneen Alasen mukaan suomalaisen kielenopetuksen ympärillä kuohuu, ja kuohunta on keskustelussa kanavoitunut ruotsin kielen asemaan.
– Ruotsin opiskelusta on tehty syntipukki, jonka katsotaan syövän muiden kielten opiskelua, vaikka tästä ei ole olemassa näyttöä, soveltavan kielentutkimuksen professori Riikka Alanen totesi.
Alanen korosti Suomen lähialueiden kielten hallinnan tärkeyttä kaupan ja liiketoiminnan kannalta. Suomelle lähialueiden tärkeimmät kielet ovat ruotsi ja venäjä, ja jos Itämeren ympärillä pysytään niin vielä myös saksa.
– Lähialueet ovat niitä maita, joihin liikemiehet, yrittäjät, työntekijät voivat ajatella matkustavansa tai solmivansa kauppasuhteita ensimmäiseksi. Etenkin ruotsin osaamisen merkitys nousee tärkeäksi niin oman yhteiskunnan kuin naapurimaidemme kautta.
Myös Suomen kannalta katsottuna reuna-alueet voivat olla Alasen mukaan olla hyvinkin tärkeitä kaupan kannalta. Tällaisina alueina Alanen mainitsi Kiinan, Etelä-Amerikan, Japanin ja näiden alueiden kielet.
– Englanti toimii usein siltana, jonka avulla luodaan suhteet. Ainakaan englantia äidinkielenään puhuvat eivät usko, että tämä riittää, vaan että tarvitaan näiden alueiden kielen hallintaa tai edes auttavaa osaamista. Kiinan ja espanjan osaamisen tärkeyteen on Suomessakin vähitellen havahduttu.
Kuitenkin kielivalinnat ovat viime vuosina kaventuneet. Lähes kaikki Suomen koululaiset opiskelevat englantia, mutta muiden kielten suosio on ollut laskussa.
uutiskirje 
