Vasemmisto pelkää, että kansainvälisen rahoitusjärjestelmän epävakaus on lopulta tekemässä Euroopan unionista liittovaltion ja Suomesta sen osavaltion.
Puolueessa epäillään, että Suomen ja muiden EU-maiden kansallinen budjettivalta siirtyy Suomesta Brysseliin. Muiden muassa EU:n talouskomissaari Olli Rehn on esittänyt komissiolle tarkastusvaltaa jäsenvaltioiden kansallisiin talousarvioihin.
– Tehdyt päätökset ovat pitkä askel kohti liittovaltiota, jossa keskusvalta määrää minkälaista talouspolitiikkaa kunkin maan pitää harjoittaa, vasemmiston Mikko Kuoppa totesi keskiviikkona Kreikka-lainaa koskevan lisätalousarvion keskustelussa eduskunnassa.
– Ei voi puhua paljon itsenäisyydestä, jos pitää lähettää valtion talousarvio EU:lle hyväksyttäväksi.
Suomi osavaltioksi
Aiemmin päivällä vasemmiston eduskuntaryhmän puheenjohtaja Annika Lapintie epäili, että kesäkuussa tehtävästään luopuva pääministeri Matti Vanhanen (kesk.) on viimeisinä tekoinaan vaihtamassa salaa Suomen virallisen nimen Suomen tasavallasta Suomen osavaltioksi. Käsittelyssä oli Suomen osalta 1,6 miljardin euron Kreikka-lainaa laajempi ilmoitus vakautuspaketti, joka merkitsee, että Suomi takaa runsaan kahdeksan miljardin euron arvosta lainoja tarvittaessa.
– Sitähän tässä ollaan nyt tekemässä, Lapintie jatkoi osavaltio-ajatuksesta.
– Jäämme tässä pelissä syrjäiseksi pohjoiseksi osavaltioksi, jonka tehtäväksi jää ydinjätteen tuottaminen ja kaatopaikkana toimiminen
Hän vaati päätösvaltaa asiassa eduskunnalle ja kansalle.
– Me olemme niin ison asian edessä, että sitä ei voi kuitata vain tällä keskustelulla ja suuren valiokunnan kokouksella. Koko eduskunnan on päästävä päättämään ja viime kädessä koko Suomen kansan, hyväksytäänkö satojen miljardien paketti ja hyväksytäänkö se, että Euroopan komissio on se elin, joka tarkastaa ja hyväksyy Suomen tasavallan hallituksen talousarvioesityksen.
Piikki auki loputtomiin
Lapintie perusti väitteensä siihen, että pikaisesti Kreikan pelastamiseksi neuvoteltu eurooppalainen vakauttamispaketti jättää piikin auki. Lapintie mukaan tarve lainapakettiin on syntynyt, koska kansainvälinen rahoitusjärjestelmä on perusluonteeltaan epävakaa.
– Se on ailahteleva ja häiriöille ja keinottelulle altis. Viimeistään nyt pitäisi kaikille olla selvää, että tarvitaan sääntelyä, hän sanoi.
– Paketti merkitsee, että loputon piikki on auki ja shekki avoin. Rahoitussektorille ei aseteta eikä vaadita mitään osavastuuta tilanteen ratkaisemisessa. Ei voi olla niin, että meillä tavallinen kansalainen pannaan maksajaksi. Kuluttajan maksaman arvonlisäveron asemasta maksua on kerättävä pankeilta finanssikriisien varalta.
Lapintie totesi, että pienelläkin EU:n kattavalla transaktioverolla keinottelijat saadaan maksamaan laskua.
Takaus voi tulla kalliiksi
Kuoppa muistutti siitä, että takaus voi johtaa myös siihen, että sen joutuu maksamaan.
– Viime laman piti opettaa, että takaus ei ole vain muodollisuus. On syytä miettiä, että 8 miljardia euroa lankeaa maksettavaksi, hän sanoi.
Hallitus esittää 1,5 miljardin euron tukea Kreikalle.
– Kreikan vaikeuksien taustalla on se, että Kreikan hallitukset ovat laiminlyöneet riittävän verorahoituksen hankkimisen. Poliittinen eliitti näyttää selviävän kokonaan vastuusta, puhumattakaan pankeista tai muista rahoittajista. Voitot ovat yksityisiä, mutta tappiot sosialisoidaan kreikkalaisten työläisten ja eläkeläisten maksettavaksi.
Kuoppa esitti Kreikan lainoituksen hylkäämistä. Samaa esitti SDP ja Perussuomalaiset.
uutiskirje 
