Viitasen Vieno
Nykyihmisen geeniperimästä noin 1–4 prosenttia on peräisin neandertalinihmiseltä, kerrottiin saksalaisesta Max Planck -instituutista. Kun katselee viimeaikaista menoa, joutuu hieman ihmettelemään tutkimustulosta: prosentit vaikuttavat kovin pieniltä.
Markkinavoimat on ankara Jumala, jonka lepyttäminen vaatii monenmoisia uhrilahjoja: eläkkeiden leikkaamista, sosiaaliturvan heikentämistä, säästöjä. Talouden ylijumala on tosiuskovaisten mielestä tae vapaudelle. Vapautta toden totta riittää: demokraattinen päätöksentekojärjestelmä saa päättää ihan vapaasti alennetaanko palkkoja vai eläkkeitä, leikataanko menoja vanhusten hoidosta vai yleisestä sairaanhoidosta.
Käsitteessä ”vapaa markkinatalous” on kolme virhettä. Vapaus on mitä suurinta alamaisuutta. Markkinoita ei ole ja talous on osoittautunut enemmän psykologiaksi, johon mitkään psykiatrin kehittämät hoitotoimenpiteet eivät tepsi.
Talous-ylijumala ei ole oikeudenmukainen. Yhtenä päivänä tietty uhrilahja lepyttää sen ja seuraavana taas ei. Jumala ei – toisin kuin kaikki muut jumalat – ole näkymätön, vaan se aika ajoin antaa vihjeitä olemassaolostaan: pörssikurssit romahtavat ampaistakseen seuraavana päivänä nousuun, se nostaa korkoja ja seuraavassa hetkessä niitä lasketaan. Yhtä kaikki: rangaistuksia satelee pienistäkin hairahduksista.
Tämä Jumala näyttää hyödyntävän vanhaa armeijapedagogiikkaa: kun yksi mokaa niin kaikki saavat sen tuta. Jumala ei kohdentanut vihaansa pelkästään tottelemattomaan Kreikkaan, vaan myös tukka aika kammattuna etupenkissä aina viittaava Suomi sai kokea Jumalan tuomion.
Oikeistolaiset, jotka ovat vannoneet vapaan markkinatalouden nimiin, eivät näytä ollenkaan ymmärtävän, että heidän opeilleen elävä elämä teki kaikkein viheliäisimmän tempun. Markkinatalous toimii ehkä teoriassa, mutta ei näytä toimivan käytännössä. Markkinatalouden Jumalaan uskovat tosiuskovaiset eivät uskossaan horju, vaikka Jumala on osoittautunut julmaksi, epäoikeudenmukaiseksi ja kyltymättömäksi. Kun Jumala on haistanut veren ja vaatii sitä lisää, niin markkinataloususkovaisen resepti on selkeä: ammennetaan sille lisää verta. Amen.
Kun ongelmat ovat suurimmillaan, on maan hallituksen toimintakyky alhaisimmillaan. Kun katsoo hallituksen asiaosaamisen tasoa, on tämä asiaintila Suomen kansalle eduksi.
Helsingin Hakaniemessä sijaitseva Maailman rauha -patsas yritettiin räjäyttää. Yritys epäonnistui ja patsas jäi jököttämään vahingoittumattomana aloilleen.
Onkohan tämä merkki jostain: rauha voitti pommin?
Kokoomuslaisten markkinatalousoppien mukaan palkan pitää vastata asianomaisen tuottavuutta.
Ylen johtoelimissä markkinatalouden palkkapolitiikan mukaista on, että monen vuoden työkokemuksen omaavan ja tehtävässään onnistuneen tuottavuus on selvästi alhaisempi kuin keltanokan.
Uudelle Ylen pomolle maksetaan 25 000, kun entinen sai vaivaiset 16 000 euroa kuukaudessa. Tuottavuus on Ylen johtotehtävissä noussut 56 prosenttia. Tällä reseptillä ikääntymisen, kestävyysvajeen ynnä muiden ongelmien ratkaiseminen on koko lailla vaivatonta.
Hallituksen niin sanottua rajoitettua pätevyyttä korostava nimityspolitiikka saa jatkoa. Kaikkiin tehtäviin valitaan pätevin – pienin rajoituksin. Eduskunnan hallintojohtajaksi valitaan pätevin hakija, kunhan hän on kokoomuslainen. Kelan pääjohtajaksi valitaan pätevin – kunhan hän on kepulainen.
Helsingissä nimityspolitiikka on hieman pidemmälle kehittynyttä. Apulaiskaupunginjohtajaksi valitaan pätevin – ja ainoa – hakija. Vain Pekka Sauri haki apulaiskaupunginjohtajan virkaa. Viitasen Vieno oli aikoinaan yliopistossa yhden professorin lahjakkain – ja ainoa – oppilas.
Demarit suunnittelevat puolueen johtoon akkahaita ja jätkäparia. Nyt on käymässä kylläkin niin, että puoluetta johtaa kunkkupari ja mukana häärää yksi akka. Jutta likistyy politiikan panssarivaunujen, Eeron ja Mikaelin, puristuksessa.
Puoluesihteeriksi julistetaan (”kauan kestäviä suosionosoituksia”, ”myrskyisiä suosionosoituksia seisomaan nousten”) Mikael Jungner, joka varmaankin on ihan hyvä puoluesihteeri – demareille. Jungner oli aikoinaan Tölö Unga Socialister -paikallisyhdistyksen jäsen. Perusteltu kysymys kuului tuolloin: etsi kolme virhettä yhdistyksen nimestä.
lehti 