Julkisten ja hyvinvointialojen liiton JHL:n toimialajohtajan Teija Asara-Laaksosen (vas.) mukaan kuntien on hillittävä kilpailuttamista.
– On tukeuduttava realismiin mielikuvien sijaan. Muuten syntyy vaikeasti korjattavaa vahinko. Oman toiminnan kehittämisen tulee olla aina ykkösvaihtoehto. Hyvin järjestettynä se on tehokkain, halvin, laadukkain ja niin kuntalaisten kuin työntekijöidenkin kannalta turvallisin tapa, painotti Torstaina Vantaalla puhunut Asara-Laaksonen.
Sadoissa kunnissa on parhaillaan meneillään hyviä oman toiminnan kehittämishankkeita. Niiden yllä leijuu Asara-Laaksosen mukaan nyt epävarmuus. Elinkeinoelämän keskusliiton, Sitran ja bisnesmahdollisuuksia hakevien yritysten vedolla on luotu mielikuvaa, että yhtiöittäminen, ulkoistaminen ja kilpailuttaminen pelastaisi kuntatalouden.
– Aina pitää ensiksi arvioida, millaista laatua saadaan omana työnä verrattuna ulkoistamiseen. Millaisia palveluja kuntalaiset lopulta saavat ja mihin kokonaishintaan.Kuntapalveluissakin paras tuottavuus kasvaa yhteistyöstä henkilöstön kanssa, ei uhkailemalla kilpailuttamisella.
EU ei pakota
Tehokkuus ja tuottavuus eivät ulkoistamalla aidosti parane, jos palvelujen laatu ja vaikuttavuus heikkenevät. Odotettuja säästöjäkään ei synny, osoittavat useat tuoreet selvitykset. Vastaavasti on tutkittua siitä, kuinka työhyvinvointiin sijoitetut eurot moninkertaistuvat tuottavuudessa ja vaikuttavuudessa.
Työntekijöiden kannalta askel yhtiöittämisestä ulkoistamiseen on lyhyt.
– Pahimmillaan sen tien päässä on työehdoilla keinottelu, palveluiden karsinta ja laadun heikkeneminen. Lopulta kyse on yhteisten palvelujen perustehtävästä. Niiden tarkoitus on antaa kansalaisille mahdollisuus hyvään elämään, ei olla osa liike-elämää. Kunnissa tarvitaan nyt kunnan kokonaisedusta lähtevää ajattelua, painotti Asara-Laaksonen.
EU:n kilpailuneutraliteettiperiaate ei pakota hänen mukaansa kuntia yhtiöittämään ja kilpailuttamaan omaa toimintaansa. Velvoitetta ei synny, jos kunnan liikelaitos ei samaan aikaan toimi merkittävästi yksityisillä markkinoilla.
Vantaa vedenjakajalla
Vantaa on yksi niistä kunnista, jotka pohtivat palveluidensa yhtiöittämistä ja ulkoistamista. Valtuustossa viime syksynä hyväksytty Vantaa-sopimus sisältää erilaisten selvitysten tekemistä asiasta. Mitään päätöksiä ei vielä ole tehty.
Asara-Laaksonen vetosi voimakkaasti kaupungin päättäjiin ja virkamiesjohtoon.
– Eri vaihtoehdot kannattaa punnita tarkkaan, myös palvelujen jatkaminen omana toimintana. Sekä kuntalaisten, henkilöstön että taloudellisuuden näkökulmat ovat tärkeitä.
Henkilöstö mukaan
Ammattiliitot JHL, JUKO, Jyty ja KTN tekevät koko ajan yhteistyötä kaupungin palvelujen kehittämiseksi. Aiemmin myös yhteistyö työnantajan kanssa oli Asara-Laaksosen mukaan hyvää, organisaatiota ja omia palveluja on kehitetty laajassa yhteistyössä.
– Mistä nyt on tullut itsetarkoitukselliselta näyttävä ulkoistamisen linja? Missä on kuntatyönantajan luottamus omaan väkeen? Toivon paluuta yhteistyöhön. Henkilöstö on siihen motivoitunut.
– Kaikissa muutos- ja kehittämishankkeissa on noudatettava hyvää yhteistoimintaa. Olennaiset henkilöstövaikutukset on käytävä läpi yhdessä. Henkilöstön työsuhteet ja -ehdot on turvattava kaikissa vaihtoehdoissa.
– Kilpailutuksissa tilaajan eli kunnan tulee asettaa tarjouspyyntöihin ehdot työehtojen tasosta. Näin kilpailu olisi reilua myös työntekijöitä kohtaan.
– Erittäin tärkeää on olla asettamatta eri henkilöstöryhmiä vastakkain tai eriarvoiseen asemaan. Niin käy, jos palveluketjuja rikotaan ja ketjujen joitakin osia ulkoistetaan. Siitä kärsii lopulta kuntalainen, palvelujen käyttäjä, painotti Teija Asara-Laaksonen.
uutiskirje 
