Terveysrahasto ei romuttaisi sairauksien ennaltaehkäisyä, sanoo lokakuussa eläkkeelle jäävä Kansaneläkelaitoksen pääjohtaja Jorma Huuhtanen.
Hänen ajamansa terveydenhuollon rahoitusmalli on herättänyt kritiikkiä muun muassa siitä, että sairauksien ennaltaehkäisy joutuisi retuperälle. Huuhtasen mukaan väite ei pidä paikkaansa.
– Ennaltaehkäisy voidaan liittää terveyspalvelun tuottajan tehtäviin. Esimerkiksi kunnat voisivat saada sitä enemmän huojennusta maksuistaan, mitä enemmän ne edistävät terveyttä, Huuhtanen sanoo.
Huuhtasen kannattamassa mallissa kuntien, valtion ja Kelan terveydenhuoltoon käyttämät rahat kerättäisiin yhteen rahastoon, jonka kautta kaikki yhteiskunnan terveyspalvelut rahoitettaisiin. Tuloksena olisi 15 miljardin euron suuruinen rahasto, jota hallinnoisi Kela. Terveysrahasto tekisi terveyskeskuksista ja kunnallisista sairaaloista palveluntuottajia ja asiakkaat saisivat itse valita hoitopaikkansa.
Samalla terveyspalvelujen järjestäminen siirtyisi kunnilta kansalliselle rahastolle. Näin voitaisiin parantaa Huuhtasen mukaan terveydenhuoltomenojen ennakoitavuutta.
– Kansallisen rahaston etuna olisi myös se, että kunta ei pääse käyttämään valtaansa siihen, miten ja milloin hoidetaan, Huuhtanen sanoo.
Mitä kunnille sitten jäisi, jos niiltä häviäisi terveyspalvelujen järjestäminen? Huuhtasen mukaan tekemistä riittäisi silti.
– Kunnille jäisi sosiaalipuoli, lastensuojelukysymykset ja ehkäisevä työ. Elinkeinoelämä ja kaavoitus ovat merkittäviä asioita myös terveysrahaston kannalta, Huuhtanen sanoo.
Hyödyt tulevat jälkijunassa
Huuhtasen mukaan rahaston toiminnan suunnittelu jäisi eduskunnan asiaksi.
– Syitä voisi sitten etsiä sieltä eikä kunnista. Samoin Kelaa voisi syyttää, jos se ei pysty sopimuksien mukaisella tavalla hoitamaan tehtäviään.
Terveysrahaston hyödyt näkyisivät vasta myöhemmin.
– Ensin voi olla kitkatekijöitä, mutta pitkässä juoksussa hyödyt tulevat esiin, Huuhtanen sanoo.
Huuhtanen arvelee, että terveysrahasto voitaisiin saada pyörimään 2010-luvun loppupuolella. Hänen mielestään terveysrahastoa voisi kokeilla pilottihankkeella ensi hallituskauden ajan testaamalla esimerkiksi osia, jotka eniten arveluttavat.
– Se olisi yksi keino valmistautua lopulliseen päätökseen. Koko järjestelmää ei tarvitse ottaa käyttöön yhdellä kertaa.
Terveysrahaston käyttöönotto riippuu paljon kuntien halukkuudesta.
– Jos kuntien itsehallinto on niin pyhä, asia ei etene, Huuhtanen sanoo.
uutiskirje 
