Viikon kysymys
Oikeusministeriön työryhmä ehdotti alkuviikosta lakimuutosta kunnallisvaalien äänestysiän laskemiseksi 16 ikävuoteen. Oikeusministeri Tuija Braxille (vihr.) luovutetussa mietinnössä todetaan, että äänestysikärajan alentaminen voisi lisätä nuorten painoarvoa ja osaltaan innostaa nuoria osallistumaan.
Hyödyttäisikö äänestysikärajan alentaminen enemmän oikeistoa kuin vasemmistoa, vaaliasiantuntija Sami Borg?
– Tänä päivänä termit vasemmisto ja oikeisto ovat hieman hankalia. Esimerkiksi vihreät kuuluisivat tässä muutoksessa edunsaajien puolelle, mutta ovatko he oikeistoa vai vasemmistoa? Olisi ehkä parempi puhua puolueista, eikä vasemmistosta tai oikeistosta.
– Kun katsotaan puolueiden kannattajakuntien ikärakennetta, niin luultavasti pientä kilpailuetua saisivat ne puolueet, joilla on vahvin nuorisokannatus. Eduskuntapuolueista tähän joukkoon kuuluisivat kokoomus, vihreät ja keskusta. Keskusta hyötyisi tästä erityisesti omilla vahvoilla alueillaan. Tässä on kuitenkin kysymys vain kahdesta ikäluokasta.
Kuinka suureksi 16-17-vuotiaiden äänestysaktiivisuus voisi nousta?
– Kun nuoremmissa äänestysryhmissä äänestysprosentit huitelevat eduskuntavaaleissakin hädin tuskin viidenkymmenen prosentin paremmalla puolella, niin tässä puhutaan mitä suurimmalla todennäköisyydellä uudistuksesta, jossa enemmistö 16–17-vuotiaista jättäisi äänestämättä.
Voisiko äänestysiän laskeminen haitata myöhempää äänestyskäyttäytymistä ja jopa kannustaa passiivisuuteen?
– Tähän liittyy sekä uhkia että mahdollisuuksia. Minun pääargumenttini on, että uhkia on enemmän, koska tästä on kovin vähän näyttöä ja kokemusta. Nuoret ovat itsekin valtakunnallisissa kyselyissä suhtautuneet aika nihkeästi äänestysiän laskemiseen. Tätä on selvitetty viime vuosikymmenen aikana useaan otteeseen.
– Äänestysikärajan alentaminen on vaaliaktivoinnin populaariaihe. Pari vuotta sitten tein Kunnallisalan kehittämissäätiölle raportin nuorten vaaliaktivoinnin keinoista. Silloin osoitin, että ei ole olemassa näyttöä siitä, että äänestysiän laskeminen tepsisi toivotulla tavalla ja lisäisi nuorten aktiivisuutta politiikassa. Riskinä on, että nuoret pikemminkin oppivat jättämään äänestämättä kuin että he oppisivat äänestämään
Halutaanko äänestysikää laskea poliittisista syistä eli tuomaan kannatusta nykyhallituspuolueille?
– En usko, että tässä on taustalla mitään voimakkaita poliittisia tarkoitusperiä. Pikemminkin näkisin syynä sen, että tämä on lainsäätäjille ja viranomaisille yksi helpoimmista keinoista yrittää vaikuttaa äänestysaktiivisuuteen. Lain muuttaminen on periaatteessa helppoa. Sen sijaan muut keinot, joilla äänestysaktiivisuutta voisi nostaa, vaativat pitkäjänteistä työtä ja ovat samalla aika vaikeita. Yksi tällainen keino olisi nykyisen puoluekentän ja poliittisen järjestelmän muuntaminen sellaiseksi, että nuoret kiinnostuisivat puolueista. Se ei ole ihan helppoa.
uutiskirje 
