Reilun kaupan tuotteet ovat lähellä luomua

Suomalaiset käyttävät asukasta kohden kolmanneksi eniten maailmassa reilun kaupan tuotteita.

– Se tarkoittaa, että suomalaiset luottavat reilun kaupan tuotteisiin. Kuluttajatutkimusten mukaan suurin syy ostaa näitä tuotteita on halu tukea kehitysmaiden tuotteita ja viljelijöitä, sanoo Reilun kaupan edistämisyhdistyksen toiminnanjohtaja Pirjo Virtaintorppa.

Tuoreet tilastot kertovat, että reilun kaupan myynti maailmanlaajuisestikin on ennätyslukemissa. Reilun kaupan tuotteita ostettiin viime vuonna enemmän kuin koskaan aikaisemmin.

Virtaintorppa uskoo, että nyt, kun Reilun kaupan tuotteet ovat vakiinnuttaneet paikkansa suomalaisissa kaupoissa, esille nousee entistä vahvemmin tuotannon ympäristökysymykset.

Reilussa kaupassa on tiukat ympäristökriteerit, minkä vuoksi tuotteet ovat Virtaintorpan mukaan ympäristöystävällisempiä kuin tehoviljelyn tuotteet. Hän sanoo, että Reilun kaupan tuotteet lähenevät luomua.

Viljelijöitä sitoo kiellettyjen kemikaalien lista. Kriteereissä on myös vesistön ja maaperän suojeluun liittyviä määräyksiä.

– Reilu kauppa ei automaattisesti tarkoita luomua, mutta aika monet tuottajayhteisöt ovat myös luomuyhteisöjä.

Virtaintorppa kertoo esimerkin Ecuadorista, jossa eräs banaaninviljelijä kertoi, että kun hän kahdeksan vuotta sitten siirtyi reilun kaupan tuottajaksi ja ryhtyi noudattamaan ympäristömääräyksiä, tilalle palasivat ensimmäisenä hyönteiset, sitten linnut ja käärmeet ja lopulta maaperästä tuli elävä.

– Kun tämä viljelijä neljä vuotta myöhemmin siirtyi luomuun, se ei enää juurikaan aiheuttanut muutoksia.

10 prosenttia tuottajalle?

Reilun kaupan järjestelmä takaa, että tuottajat saavat tuottamistaan Reilun kaupan tuotteista tuotantokustannukset kattavan korvauksen ja sen päälle Reilun kaupan lisän. Tällä korvauksella tuottajat pystyvät Virtaintorpan mukaan elämään ja tuottamaan tuotetta.

Mutta järjestelmää on myös kritisoitu. Kuluttaja ei esimerkiksi tiedä, mikä osuus kahvipaketin hinnasta menee viljelijälle.

Reilua kauppaa tutkinut Joni Valkila ja kansainvälisen talouden professori Pertti Haaparanta Aaltoyliopistosta ovat esittäneet, että reilun kaupan kahvipaketin kyljessä ilmoitettaisiin se prosenttimäärä, joka hinnasta menee tuottajalle.

– Tässä on vissi logiikka, Virtaintorppa myöntää.

– Mutta käytännössä se tarkoittaisi, että meidän pitäisi valvoa joka ikistä kioskia ja kauppaa, jossa niitä myydään. Se taas edellyttäisi massiivista byrokratiaa.

Hinta voitaisiin myös laittaa jo paahtimossa pakkaukseen. Virtaintorppa arvelee, että tämä vaihtoehto ei kävisi kaupalle.

Parhaalta vaikuttaakin Virtaintorpan mukaan nykykäytäntö, jossa tuottajalle menevä korvaus kustakin tuotteesta on julkista tietoa.

– Sen reilun korvauksen me lupaamme tuottajalle, ja että näin tapahtuu, sen järjestelmämme pystyy osoittamaan todeksi.

Viini on hittituote

Reilun kaupan uusia menestystuotteita ovat viini ja puuvilla. Viinin myynti kasvoi Suomessa viime vuonna 68 prosenttia. Reilun kaupan viinejä on myyty vuodesta 2006 lähtien.

Reilun kaupan puuvillasta tehtyjä tekstiilejä myytiin meillä viime vuonna 7,7 miljoonalla eurolla.

– Osuus koko tekstiilikaupasta on tietysti pientä, mutta rahasummana se on merkittävä, Virtaintorppa sanoo.

Reilun kaupan kansainvälisen yhteistyöjärjestön FLO:n mukaan reilun kaupan tuotteiden kulutus kasvoi maailmanlaajuisesti noin 15 prosenttia. Kuluttajat ostivat tuotteita noin 3,4 miljardilla eurolla.

Suomessa Reilun kaupan tuotteita ostettiin viime vuonna 86,9 miljoonalla eurolla. Eniten ostettiin kahvia, banaaneita, kukkia, viinejä ja puuvillasta valmistettuja tuotteita.

Reilusta kaupasta hyötyy tällä hetkellä noin 1,2 miljoonaa pienviljelijää ja suurtilan työntekijää 60 kehitysmaassa.