EU:n valtiovarainministerien neuvosto tekee tiistaina viralliset päätökset siitä, että Viro liittyy euroalueeseen ensi vuoden alusta. Siitä tulee euroalueen 17. maa. Viimeksi euron käyttöön siirtyi Slovakia vuoden 2009 alussa.
Euroalue kattaa tällä hetkellä kaksi kolmasosaa EU-maiden 501-miljoonaisesta väestöstä ja kolme neljäsosaa EU-maiden yhteenlasketusta kansantuotteesta. Euromailla on kirjanpidossaan yli 80 prosenttia EU-maiden julkisesta velasta.
Suurimmat euroalueen ulkopuolella olevat jäsenmaat ovat Britannia ja Puola. Britannialla ei ole aikomustakaan tulla mukaan. Myös Ruotsi ja Tanska ovat euroalueen ulkopuolella.
Suomella ”liiallinen alijäämä”
Valtiovarainministerien Ecofin-neuvosto toteaa tiistaina virallisesti myös, että Suomen julkisessa taloudessa on ensimmäisen kerran EU-jäsenyyden aikana liiallinen alijäämä, kun se ylittää rajana olevan kolme prosenttia kansantuotteesta. Neuvosto antaa suosituksia siitä, miten ja mihin mennessä tilanne on korjattava. Suomella on sen jälkeen aikaa puoli vuotta ryhtyä toimiin ja kertoa, miten ongelma hoidetaan.
Samanlaisen alijäämäleiman saavat Tanska, Bulgaria ja Kypros. Sen jälkeen 27 EU-maasta ainoastaan Luxemburgin julkinen talous on tilanteessa, jossa kaikkien maiden pitäisi olla eli julkisen talouden alijäämä on pienempi kuin kolme prosenttia kansantuotteesta.
EU:n komission esityksen pohjalta tehtävä Suomea koskeva päätös pohjautuu vuoden alun talousennusteisiin. Silloin valtiovarainministeriö arvioi, että julkisen talouden alijäämä on tänä vuonna 4,2 prosenttia, mutta supistuu ensi vuonna kolmea prosenttia pienemmäksi.
Rapsuja ei vielä tule
Valtiovarainministeriön tuoreimman kesäkuussa tehdyn arvion mukaan julkisen talouden vaje jää meillä tänä vuonna kuitenkin vain 3,2 prosenttiin kansantuotteesta ja ensi vuonna selvästi kolmea prosenttia pienemmäksi. Hallituksen mielestä häpeäleiman antaminen on tarpeetonta, koska rajan ylitys on vain vähäinen ja tilapäinen.
Se on kuitenkin valmis ottamaan leiman vastaan, mutta haluaa leiman pois heti syksyllä, kunhan EU:n komissiolle ehditään toimittaa tuoreimmat elokuussa tehtävät ennusteet.
Suomi on ajanut sitä, että jäsenmaiden taloudenpidon sääntöjä uudistettaessa jäsenmaahan kohdistettaisiin automaattisesti pakotteita, jos se saa alijäämä-leiman. Ensi vaiheessa tällainen voisi olla esimerkiksi uhka seuraavien vuosien rakennerahastotukien menettämisestä, jos asioita ei hoideta kuntoon.
Sääntöuudistuksista ja niiden myötä uusista pakotteista ja rangaistuksista on tarkoitus päättää kuitenkin vasta syksyllä.
uutiskirje 
