Kuntien jätehuoltolaitokset ovat vuodesta 1996 lähtien maksaneet jäteveroa kaikesta kaatopaikalle viemästään jätteestä. Jäteveron tarkoitus on ohjata jäte hyötykäyttöön ja kannustaa jätteen tuottamisen välttämiseen. Käytännössä toivottu vaikutus on kuitenkin ollut vähäinen, kertoo julkista jätehuoltoa edustava Jätelaitosyhdistys.
Valtiovarainministeriön veroehdotuksessa esitetään jäteveron laajentamista yksityisille kaatopaikoille. Tähän mennessä jäteveroa ovat maksaneet vain kunnalliset kaatopaikat. Samaan aikaan yksityisille kaatopaikoille on saanut sijoittaa samankaltaista jätettä verovapaasti.
Jätelaitosyhdistyksen mukaan kaatopaikkojen eriarvoinen kohtelu sotii kilpailuneutraliteettia vastaan ja vääristää alan kilpailua. Kunnalliset jätelaitokset ovatkin vaatineet asian korjaamista jo vuosien ajan.
Poikkeava verokohtelu on johtanut lisäksi siihen, että jätettä on päätynyt vääriin paikkoihin.
– Esimerkiksi jäteyritysten erikseen keräämästä energiajätteestä menee kaatopaikalle jopa puolet. Yritykset ovat voineet sijoittaa sekalaisen jätteen verottomasti yksityisille kaatopaikoille, tai peräti yrityksen omalle tontille pihan rakenteisiin, pahimmillaan metrien paksuudelta, kertoo Jätelaitosyhdistyksen toimitusjohtaja Markku Salo.
– Toivottavasti jätevero kannustaa myös näitä yksityisiä yrityksiä kehittämään todellista hyötykäyttöä.
Jätevero on tällä hetkellä 30 euroa jätetonnilta. Veroa korotetaan lakiehdotuksen mukaan vuoden 2011 alusta alkaen 40 euroon ja vuoden 2015 alusta 50 euroon tonnilta. Viime vuonna julkinen jätehuolto maksoi jäteveroa arviolta 50 miljoonaa euroa.
uutiskirje 
