Suomen vientinäkymiä piristää talouskasvun virkoamisen ohella myös valuuttakurssien muutokset, jotka ovat kääntyneet Suomen ja muiden euromaiden viennin kannalta suopeaan suuntaan.
Ruotsi on jo suurin piirtein menettänyt sen valuuttakurssihyödyn suhteessa euroon, jonka se sai rahoitus- ja talouskriisin alkaessa. Kun kruunu oli halvimmillaan, eurolla sai yli 11 kruunua, nyt enää noin 9,5 kruunua. Taso on suurin piirtein sama kuin ennen kriisiä.
Devalvoitumisesta huolimatta Ruotsin vienti putosi viime vuonna neljänneksen edellisvuodesta. Suomen vienti putosi runsaat 30 prosenttia.
Myös Englannin punnan kurssi suhteessa euroon on vahvistunut tämän vuoden puolella. Se on kuitenkin vielä kaukana vuosien 2005–2007 tasosta.
Samalla tavalla on käynyt USA:n dollarille ja Japanin jenille. Eurolla sai keväällä enää 1,2 USA:n dollaria, kun sillä ennen talouskriisiä sai 1,5 dollaria.
Sen sijaan Venäjän ruplaan ja Englannin puntaan nähden euro on edelleen keskimääräistä kalliimpi, joten esimerkiksi vienti Venäjälle on ”haasteellista” ilman maan elintarvikeviranomaisiakin.
Tammi-huhtikuussa 20 tärkeimmästä vientimaasta kahdeksan oli euroon valuuttansa tiukasti sitoneita tai euromaita. Niiden osuus viennistä oli runsas kolmasosa.
Suomen Pankin laskema Suomen nimellinen kilpailukykyindikaattori onkin tullut jyrkässä kulmassa alaspäin viime vuoden loppupuolelta lähtien. Käyrän lasku merkitsee hintakilpailukyvyn paranemista.
Ruotsiin menee maitoakin
Tammi-huhtikuussa vienti suurten vientikohteiden joukossa kasvoi voimakkaimmin Hollantiin ja se nousi maatilastossa monta pykälää kolmanneksi. Sinne vietiin paljon viime vuoden alkua enemmän etenkin perusmetalli- ja öljytuotteita.
Samat tuotteet ovat purreet myös Ruotsissa, jonne vienti kasvoi runsaan neljänneksen. Mutta Ruotsiin on mennyt edellisvuotista enemmän myös paperia ja etenkin lannoitteita. Maitoa ja kermaakin virtaa enemmän Ruotsiin kuin sieltä tänne.
Ruotsista odotetaan vetoapua viennillemme edelleenkin, sillä maan talouden kasvuennustetta tälle ja ensi vuodelle nostettiin juuri yli kolmeen prosenttiin.
Vienti Viroonkin kasvoi maan heikosta tilanteesta huolimatta vuoden ensimmäisellä kolmanneksella toistakymmentä prosenttia
Vienti Venäjälle, joka oli alkuvuoden tilastoissa Hollannin jälkeen neljäntenä, on edelleen pienempää kuin vuosi sitten. Mutta esimerkiksi paperin vienti sinne on kasvanut viime vuodesta neljänneksen.
Ruotsin jälkeen toiseksi tärkeimpään vientikohteeseen, Saksaan, vienti polki alkuvuoden lähes paikallaan. Viime vuonna alkuvuoden vienti Saksaan laski kolmanneksen edellisvuodesta. Koneiden ja laitteiden vienti Saksaan oli vielä nihkeää, paperinvienti sen sijaan oli jo kahdeksan prosentin kasvussa. Mutta siinäkin oltiin vielä 15 prosenttia jäljessä vuoden 2008 tasosta, sillä viime vuoden notkahdus oli syvä. Jo aikaisemminkin laskussa ollut kännykkävienti oli yli puolta pienempää kuin vuoden 2009 alussa.
lehti 