Vasemmistoliiton puoluevaltuutetut ovat sitä mieltä, että puolue voi jatkaa maan hallituksessa, vaikka hallitus päättäisi hakea Suomelle Nato-jäsenyyttä.
Kansan Uutiset kysyi asiasta vasemmistoliiton kaikilta 55 puoluevaltuutetulta. Kyselyyn vastasi 45 ja heistä 37 oli tällä kannalla. Vain kolmen mielestä hallituksesta tulisi lähteä. Yksi ei osannut sanoa, koska ei tiedä mahdollisen Nato-sopimuksen sisältöä, ja neljä jätti vastaamatta tähän kysymykseen.
Vasemmistoliitto päättää kannastaan hallituksessa pysymiseen ensi lauantaina yhdessä puolueen eduskuntaryhmän kanssa pidettävässä kokouksessa. Nato-jäsenyys on ollut hallituksen suhteen niin sanottu kynnyskysymys vasemmistoliitolle. Puolueen virallinen kanta on Nato-jäsenyyttä vastaan.
”Pidemmän aikavälin vaikutuksia emme voi etukäteen varmaksi tietää”.
Ukrainan sota on kuitenkin vaikuttanut rajusti myös vasemmistoliittolaisten näkemyksiin. Puolueen puheenjohtaja Li Andersson tulkitsi niitä jo maaliskuussa puoluevaltuuston kokouksessa.
– Minun näkemykseni on, että meidän ei missään nimessä kannata tehdä itsellemme tästä hallituskysymystä sellaisessa tapauksessa, jossa valtiojohto päättäisi hakea jäsenyyttä, hän sanoi tuolloin.
Kantaansa Suomen Nato-jäsenyyteen Andersson ei ole kertonut. Puolue käy parhaillaan sisäistä keskustelua asiasta.
Vasemmistoa tarvitaan
Perustelu sille, ettei Nato ole nyt hallituskysymys, on useimmiten se, että vasemmistoa tarvitaan muiden asioiden hoitamiseen.
– Hallituskysymystä ei asiasta pidä tehdä, muuten sulkisimme itsemme ulos kaikesta muustakin päätöksenteosta ja vasemmistoa tarvitaan hallituksessa nyt ja tulevaisuudessa, Kirsi Pihlaja, Helsinki, perustelee hallitukseen jäämistä.
– Maassamme on kesken paljon muitakin tärkeitä asioita, joihin tarvitaan panostamme. Kannattaa myös muistaa kansalaisten enemmistön kanta, joka näyttää olevan eri gallupien perusteella myönteinen Nato-jäsenyyden suhteen, Hämeen piiriä edustava Juha Hiltunen sanoo.
– Tämän hallituksen ansiot ovat merkittävät ja kiistattomat muissa politiikan osa-alueissa. Turvallisuuspolitiikka ja sitä myötä Nato-jäsenyys on väline ja työkalu, jonka ansiosta voidaan jatkaa muiden yhteiskunnallisten kysymysten ratkomista ja paremman arjen rakentamista kaikille, ei harvoille, Hilkka Haaga, Pohjois-Pohjanmaa, arvioi.
– Näen, että meillä on kesken niin paljon muitakin äärettömän tärkeitä asioita, joihin vasemmistoliiton on ehdottomasti oltava vaikuttamassa. En uskalla edes ajatella, millainen olisi politiikan suunta tässä maailman tilanteessa, jos hallituksen painopiste kääntyisi enemmän oikealle, Hanna Jokinen Hämeestä sanoo.
Useampi puoluevaltuutettu mainitsee myös sen, että hallituksesta lähteminen ei estä Suomea hakemasta jäsenyyttä. Muiden muassa Tatu Ahponen, Pirkanmaa, pitää tätä todennäköisenä.
– En usko, että puolueen on syytä asettua vastahankaan tälle kehitykselle, vaikka kriittinen ote on säilytettävä, hän sanoo.
Olli Kohonen, Pohjois-Pohjanmaa, ei näe jäsenhakemusta syyksi lähteä hallituksesta.
– Jäsenyys lienee erittäin todennäköinen asia riippumatta vasemmistoliiton kannasta. Meitä tarvitaan hallitukseen vääntämään paremman sosiaaliturvan, korkeatasoisemman koulutuksen ja ilmastonmuutoksen torjunnan puolesta, Kohonen arvioi.
Toinen keskeinen peruste on turvallisuustilanteen muutos ja Venäjän hyökkäys Ukrainaan.
– Muuttuneessa turvallisuustilanteessa linjauksia on tarkasteltava uudestaan, enkä näkisi tällaisella päätöksellä olevan edes kentän tukea – näkemykset Nato-jäsenyydestä ovat muuttuneet niin voimakkaasti myös meidän jäsenistömme keskuudessa, Elina Vainikainen, Helsinki, uskoo.
– Sen jälkeen, kun kynnyskysymykset hallitusyhteistyölle on asetettu, turvallisuuspoliittinen tilanne on muuttunut ja se on myös muuttanut vasemmistoliiton äänestäjien ja jäsenien Nato-kantoja myönteisemmäksi. Tämä muutos tulee ottaa huomioon, Marika Väisänen, Helsinki, sanoo.
– Lisäksi hallituksen hajottaminen tällaisena aikana olisi vastuutonta eikä Suomen edun mukaista erityisesti kun parlamentaarinen enemmistö on asettumassa Nato-jäsenyyden kannalle ja myös osa puolueen jäsenistä, äänestäjistä ja kansanedustajista.
– Olisi vastuutonta nykyisessä tilanteessa aiheuttaa hallituskriisi. Natoon liittyviä epäkohtia ja kritiikkiä meidän täytyy toki esittää jatkossakin, jotta kehitys parempaan olisi mahdollista, Tiia Silvennoinen arvioi. Hän on puoluevaltuuston yleisjäsen.
Hankala kysymys
Joni Orava, Savo-Karjala, pitää kysymystä hallituksessa jatkamisesta hankalana.
– Haetaanko Natoon ehdoitta, onko Ruotsi hakemassa samaan aikaan, vaatiiko Suomi, ettei ydinaseita sijoiteta maahan, saadaanko turvatakuita, miten Venäjä on reagoinut, miten turvallisuuspoliittinen tilanne on kehittynyt tästä päivästä, hän kysyy.
– Pitää pohtia, onko vasemmistoliitolla mahdollisuus vaikuttaa hakemuksen sisältöön.
Mike Pohjola, Helsinki, vastustaa Nato-jäsenyyttä ja samalla hallituksessa jatkamista, jos jäsenyyttä haetaan.
– Monet sisarpuolueemme Euroopan Nato-maissa vaativat sitä, että heidän maansa eroaa Natosta. Kun Suomi melko varmasti hakee Nato-jäsenyyttä ja sen saa, tämä olisi sen jälkeen luonteva linja vasemmistoliitolle, jonka linja on aina pohjautunut rauhaan, ei sotaan, aseistariisuntaan, ei asevarusteluun, ydinaseettomuuteen, ei ydinaseisiin. Siksi me emme voi olla hallituksessa, joka vie Suomen Natoon.
Oma uskottava pelote
Lauantain kokouksessa ei päätetä puolueen Nato-kannasta, mutta KU kysyi puoluevaltuutetuilta myös heidän kantaansa Suomen Nato-jäsenyyteen.
Kysymys jakoi puoluevaltuutetut selvemmin.
Vastanneista 18 vastustaa jäsenyyttä ja 12 enemmän tai vähemmän kannattaa. Yhdeksän ei osannut sanoa ja kuusi ei halunnut vastata tähän kysymykseen.
Eliel Kilpelä, Helsinki, vastustaa jäsenyyttä.
– Katson, että tärkeä osa Suomen turvallisuuspoliittista doktriinia on oma, uskottava pelote. Tämä toteutuu tulevaisuudessa, kuten on toteutunut, yleisen ja yhtäläisen asevelvollisuuden kautta, hän sanoo.
– Pelkään, että liittoutuminen ajan mittaan rapauttaisi maanpuolustustahtoa ja veisi kohti ammattiarmeijaa. Asevelvollisuusarmeija on ollut kustannustehokas ja puolustuksellinen ratkaisu, ammattiarmeija taas ajan mittaan ajaisi meidät yhä riippuvaisemmiksi liittouman suorituskyvystä ja nakertaisin siten suvereniteettiamme.
Hän ei myöskään halua, että Suomi on osa liittoumaa, jossa mukana on Turkin kaltaisia maita.
Paul Abbeyn, Keski-Suomi, mielestä Suomella ei voi olla mitään tekemistä Naton kanssa.
– Olemme naapureita Venäjän kanssa, johon suurin osa Naton aggressiosta tällä hetkellä on suunnattu. Tämä tekee meistä suoran kohteen, mikäli Naton ja Venäjän välinen hyökkäys alkaa, hän perustelee ja on periaatteen vuoksi sitä mieltä, että vasemmistoliiton tulee lähteä hallituksesta, jos sotilasliiton jäsenyyttä haetaan
Puoluevaltuuston yleisjäsen Roy Pietilä toteaa, että hänellä ei ole koskaan ollut vahvaa kantaa Natosta. Hän kuitenkin sanoo ei sotilasliitolle, vaikka toteaa sen olevan heikko ei.
– Vakaumukseni on kuitenkin vahvasti pasifistinen. Ollaan yksi ihmiskunta, jonka pitäisi ajatella kaikkien yhteistä etua, eikä sortua ahneuteen ja järjettömyyksiin.
Hän arvioi myös, että Suomi ei ole nytkään liittoutumaton.
– Olemme jo aikaa sitten uponneet syvälle Naton taskuun.
Antero Eerola, Uusimaa, pitää tärkeimpänä sitä, miten puolue nyt toimii.
– Tärkeintä on, että vasemmistoliitto äänestää Nato-jäsenhakemuksen jättämistä vastaan hallituksessa ja eduskunnassa, hän sanoo.
Etuja ja riskejä
Hämeen piiriä edustava Juha Hiltunen ei ole vielä muodostanut lopullista kantaansa jäsenyyteen.
– Kantaani tulee vaikuttamaan merkittävästi Ruotsin kanta Nato-jäsenyyteen. Kumpikin vaihtoehto sisältää sekä etuja että riskejä, ja näiden punninta on minulla vielä henkilökohtaisella tasolla kesken, hän sanoo.
Myös Kirsi Pihlajan kanta on auki.
– Meillä on hyvin erilainen tilanne kuin Ukrainalla, ja olemme osa EU:ta, joka on meille se sopivampi arvoyhteisö. Olisimme Naton ja Venäjän rajalla, ja pohdin, haluammeko elää siten, että meillä olisi jatkuva jännite rajanaapurimme kanssa. Olemmeko valmiita maailman polarisoitumiseen entisestään, hän toteaa.
Pettynyt ja surullinen
Nato-jäsenyys on vaikea kysymys monille vasemmistolaisille. Myös Nato-jäsenyyttä kannattavat puoluevaltuutetut ilmaisevat tämän.
– Olen kovin pettynyt ja surullinen siitä, että ulko- ja turvallisuuspoliittisen tilanteen muututtua joudun kannattamaan jäsenyyttä, Hilkka Haaga kirjoittaa.
Moni mainitsee myös sen, että Suomi ei ole nytkään puolueeton.
– Suomen tulee kiristyneessä tilanteessa vahvistaa turvallisuutta Euroopassa ja Itämerellä. En pidä Nato-jäsenyyttä hyvänä ratkaisuna, mutta parhaana mahdollisena sellaisena. Suomi ei ole puolueeton nytkään ja hartiat, jotka siitä koituvaa taakkaa kantavat, ovat toistaiseksi liian kapeat, Noora Tapio, Pirkanmaa, sanoo
Tiia Silvennoinen arvioi Nato-jäsenyyden olevan vallitsevassa tilanteessa Suomen turvallisuuden kannalta paras vaihtoehto.
– Pidemmän aikavälin vaikutuksia emme voi etukäteen varmaksi tietää, ja ne näemme sitten vasta myöhemmin. Myös tästä syystä pidän arvokkaana kansanedustajiemme esiin nostamia erilaisia skenaarioita mikäli liitymme, jotta osaisimme mahdollisimman hyvin varautua, hän sanoo.
Tommi Sauvolainen, Lappi, suhtautuu jäsenyyteen varovaisen myönteisesti.
– Aivan kuin aikanaan tuli tilaisuus livahtaa länsileiriin eli Euroopan unioniin nyt on tilaisuus liittyä läntiseen maailmaan tiiviimmin. Sitä paitsi liittymisellä on suomalaisten laaja tuki.
uutiskirje 
