– Mikäli hankinta toteutuu suunnitellusti, kauppa kasvattaa Israelista tehtyjen hankintojen arvoa merkittävästi, toteaa Kari Paasonen. Rauhanpuolustajien teettämä tuoreessa selvityksessä joka kuvaa Suomen ja Israelin asekauppaa 2000-luvulla.
Asekauppa on herättänyt kritiikkiä, sillä Suomen hankinnat tukevat Israelin aseteollisuutta, joka puolestaan hyötyy Israelin ja palestiinalaisten välisestä konfliktista. Hankinnoista on päättänyt puolustusministeri. Käytössä ei ole systemaattista menettelyä, jossa ulkoministeriöltä kysyttäisiin lausuntoa hankinnoista eikä ulkoministeriö siten ole antanut lausuntoa yhdessäkään näistä hankinnoista, selvityksessä todetaan.
– Koska asehankinnat ovat myös osa Suomen ulkopolitiikkaa ja kauppapolitiikkaa, hankintojen vaikutuksia olisi perusteltua arvioida nykyistä laajemmin, toteaa selvityksen tekijä, asekaupan asiantuntija Kari Paasonen.
Asekauppa polkee ihmisoikeuksia
Asekaupan lopettamista Israelin kanssa on vaadittu Suomessa useampaan kertaan viime vuosien aikana. Vuonna 2010 yli 250 allekirjoitti – joukossa oli 19 kansanedustajaa sekä europarlamentaarikkoja eri puolueista – asiaa koskevan vetoomuksen. Sittemmin saman vaatimuksen ovat esittäneet monet SDP:n ja vasemmistoliiton johtohenkilöt.
Viimeksi vuonna 2021 pommitukset Gasassa kirvoittivat kritiikkiä asekauppaa kohtaan erityisesti vasemmistoliitossa.
Toukokuun 2021 taisteluiden myötä seitsemän kansanedustajaa teki Israelin ja palestiinalaisten konfliktista kirjallisen kysymyksen, jonka ensimmäinen allekirjoittaja oli Veronika Honkasalo (vas.). Kansanedustajat kysyivät muun muassa, miten Suomi noudattaa Israelin kohdalla ”periaatetta olla harjoittamatta asekauppaa ihmisoikeuksia polkevien maiden kanssa”.
Mutta toistaiseksi Israelin asekaupan lopettamiseen ei ole löytynyt riittävästi poliittista tahtoa. Ulkoministerien, niin Aleksander Stubbin kuin Pekka Haavistonkin, vastauksissa vaatimukset kuitataan aseviennin vähäisyydellä.
Yhteisymmärryspöytäkirja voimassa vuoteen 2024
Suomen ja Israelin puolustusministeriöt allekirjoittivat vuonna 2013 yhteisymmärryspöytäkirjan, jonka mukaan ne haluavat lisätä yhteistyötä sotatuotteiden tutkimuksessa, kehittelyssä, tuotannossa ja hankinnoissa. Yhteistyöllä pyritään kehittämään maiden sotilaallista toimintakykyä. Pöytäkirjan voimassaoloa on jatkettu vuoteen 2024 asti.
Helpottaakseen tiedonvaihtoa Suomi ja Israel ovat solmineet tietoturvallisuussopimuksen. Se on ainoa tietoturvallisuussopimus, jonka Suomi on tehnyt Euroopan ja Pohjois-Amerikan ulkopuolisen valtion kanssa. Vuonna 2019 Israelin puolustusministeriö listasi Suomen tärkeäksi aseviennin kohdemaaksi.
Maiden välisen asekaupan merkittävin muoto on ollut Puolustusvoimien kalustohankinnat Israelista. Suomi on tehnyt vuosina 2008–2021 hankintapäätöksiä Israelista ainakin 400 miljoonalla eurolla. Näistä selvästi suurin on selvityksen mukaan ollut vuonna 2018 tehty päätös pintatorjuntaohjusjärjestelmän hankinnasta.
Nyt Suomi valmistelee ilmatorjuntaohjushankintaa Israelista. Hankintahinta voi selvityksen mukaan nousta yli miljardiin euroon. Mikäli hankinta toteutuu suunnitellusti, kauppa kasvattaa Israelista tehtyjen hankintojen arvoa merkittävästi, Paasonen toteaa.
Suomesta on viety Israeliin muun muassa luotisuojaliivejä ja miehittämättömien lennokkien torjuntalaitteita. Suomen sotatuotevienti Israeliin on kuitenkin koostunut enimmäkseen komponenteista, jotka on Israelissa asennettu joihinkin tuotteisiin ja tämän jälkeen viety Israelista eteenpäin. Myös suomalaisvalmisteisissa sotatuotteissa on hyödynnetty israelilaisia komponentteja.
lehti 