Katoavat jättiläiset
Jättihaimonni eli Mekongin suurikokoinen kissakala katoaa, jos Laosiin suunniteltu Sayabouryn pato estää sen nousun kutualueilleen, Maailman luonnonsäätiö WWF varoittaa.
Jopa 350-kiloiseksi kasvava Mekongin kissakala on luokiteltu erittäin uhanalaiseksi, sillä sen kanta on kutistunut jopa 95 prosenttia sadan vuoden aikana.
Kalojen kutumatka Kambodzhan Tonle Sap -järveltä Thaimaan Chiang Rain lähistölle alkaa monsuunisateiden aikaan toukokuussa. Taivalta kertyy joskus tuhat kilometriä.
Viimeksi suuri kissakala on nähty toukokuussa 2009 Thaimaan Chiang Khongin seudulla, WWF:n Mekongin koordinaattori Trang Dang kertoo.
Mekongissa asustaa kolme muutakin makean veden jättiläistä, joista keihäsrausku saattaa painaa 600 kiloa. WWF:n mukaan missään muussa maailman joessa ei elä yhtä paljon jättiläiskokoisia kaloja kuin Mekongissa.
Tiibetistä Kiinan ja Burman kautta Kaakkois-Aasiaan laskevalla Mekongilla on mittaa 4 880 kilometriä. IPS
Naapurimaihin kaavaillut vesivoimalat kiinnostavat thaimaalaisia sijoittajia, mutta uhkaavat kalakantoja
Mekongjoen thaimaalaisissa rantakylissä kerätään nimiä pääministerille lähetettävään vetoomukseen, jossa vastustetaan Laosiin ja Kambodzhaan kaavailtuja patoja.
Asukkaat pelkäävät kalastuselinkeinonsa tuhoutumista samaan aikaan, kun thaimaalaisia yrityksiä on lähdössä patojen rahoittajiksi.
Vastarinta kohdistuu varsinkin Laosiin aiottuun 1 260 megawatin Sayabouryn patoon, jonka suunnitelmat ovat pisimmällä. Mekongin pääuomaan Kaakkois-Aasiassa suunnitelluista 11 padosta 9 sijoittuisi Laosiin ja 2 Kambodzhaan.
Thaimaan valtion energiayhtiö Egat sitoutui kesäkuussa ostamaan sähköä Sayabouryn vesivoimalasta. Hankkeeseen on lupautunut mukaan thaimaalaisia rakentajia ja pankkeja.
Kalastus uhattuna
– Kyläläisiä järkyttää Thaimaan osallisuus hankkeessa, joka voi tuhota heidän elinehtonsa pysyvästi, Pelastakaa Mekong -liikkeen vetäjä Pianporn Deetes sanoo.
Hänen mukaansa Mekongin pääuoman patoaminen estää kalojen nousun kutualueilleen.
Pääministeri Abhisit Vejjajivalta tivataan vetoomuksessa, kuultiinko asukkaita patohankkeen suunnittelussa ja mitä mieltä hallitus on asiasta.
Pianpornin mukaan lupaukset kalaportaiden rakentamisesta eivät tyydytä asukkaita, koska sellaisten tiedetään epäonnistuneen Thaimaan Pak Munin padolla.
Kuivumisesta syytetään Kiinaa
Thaimaan, Laosin, Kambodzhan ja Vietnamin alueella virtaavalla Mekongin alajuoksulla ei toistaiseksi ole suuria vesivoimalaitoksia. Alueen asukkaat syyttävät Mekongin viimeaikaisesta kuivumisesta Kiinaa, joka on rakentanut ylävirtaan kolme isoa patoa.
Kamppailua Sayabouryn padosta pidetään nyt ratkaisevana tulevaisuudelle, joka koskettaa valuma-alueen 60 miljoonaa asukasta.
Laosin energia- ja kaivosministeri Soulivong Daravong vakuutti vielä heinäkuussa, että Sayabourysta ja toisesta maahan kaavaillusta padosta on laadittu selvityksiä, mutta ”rakennuspäätöksiä ei ole toistaiseksi tehty”.
Vapaan Mekongin puolustajat näkevät haasteena senkin, että patohankkeet siirtyvät yhä vahvemmin yksityisten rahoittajien kontolle. Aiemmin niitä vetivät Maailmanpankin ja Aasian kehityspankin kaltaiset laitokset.
– Kun voitto nousee vesivoimarakentamisen päämotiiviksi, seurauksena on kaaos, International Rivers -järjestön Mekong-ohjelman vetäjä Carl Middleton varoittaa.
Hänen mukaansa mahdollisimman halvan sähkön tavoittelu hautaa sosiaaliset ja ympäristönäkökohdat.
Katoavat jättiläiset
Jättihaimonni eli Mekongin suurikokoinen kissakala katoaa, jos Laosiin suunniteltu Sayabouryn pato estää sen nousun kutualueilleen, Maailman luonnonsäätiö WWF varoittaa.
Jopa 350-kiloiseksi kasvava Mekongin kissakala on luokiteltu erittäin uhanalaiseksi, sillä sen kanta on kutistunut jopa 95 prosenttia sadan vuoden aikana.
Kalojen kutumatka Kambodzhan Tonle Sap -järveltä Thaimaan Chiang Rain lähistölle alkaa monsuunisateiden aikaan toukokuussa. Taivalta kertyy joskus tuhat kilometriä.
Viimeksi suuri kissakala on nähty toukokuussa 2009 Thaimaan Chiang Khongin seudulla, WWF:n Mekongin koordinaattori Trang Dang kertoo.
Mekongissa asustaa kolme muutakin makean veden jättiläistä, joista keihäsrausku saattaa painaa 600 kiloa. WWF:n mukaan missään muussa maailman joessa ei elä yhtä paljon jättiläiskokoisia kaloja kuin Mekongissa.
Tiibetistä Kiinan ja Burman kautta Kaakkois-Aasiaan laskevalla Mekongilla on mittaa 4 880 kilometriä. IPS
uutiskirje 
