Sisäministeriö oli pyytänyt poliisille kaksi miljoonaa ja oikeusministeriö syyttäjille vajaat neljä miljoonaa lisäeuroa talousrikollisuuden torjuntaan.
Verotutkija Markku Hirvonen luonnehtii esitystä huolestuttavaksi. Hän oli vastuuhenkilönä eduskunnan tarkastusvaliokunnan tilaamassa kesäkuussa julkaistussa tutkimuksessa Suomen harmaasta taloudesta.
– Siinä tuli esille, kuten monia kertoja aikaisemminkin, että viranomaiskoneisto alkaa olla täysin tukossa. Edes tiedossa olevia juttuja ei pystytä viemään esitutkintaan eikä syytteeseen. Prosessit kestävät aivan liian pitkään, mistä Suomi on saanut useita huomautuksia Euroopan ihmisoikeustuomioistuimelta.
– Koko toiminnan vaikuttavuus tulee vesittymään, jos prosessit kestävät vuosikausia. Siinä mielessä juuri syyttäjien rahojen pyyhkiminen tuntuu erittäin huolestuttavalta.
Valtiontalous hyötyisi lisäresursseista
Hetken aikaa näytti Hirvosen mukaan jo paremmalta: Valtiovarainministeriö vei vihdoin eteenpäin rakennusalan käännetyn arvonlisäverojärjestelmän, josta on väännetty kättä toistakymmentä vuotta. Lisäksi Mari Kiviniemen (kesk.) hallituksen ohjelmaan tuli lisää harmaan talouden torjuntaan liittyviä kohtia.
– Niistä menee hyöty pois, jos ei ole tekijöitä, jotka käytännössä hoitavat niitä asioita. On pakko olla kunnollinen, toimiva viranomaiskoneisto. Eivät ne jutut itsestään selviä, Hirvonen painottaa.
Useiden tutkimusten ja selvitysten mukaan lisävakanssit harmaan talouden torjuntaan tuovat omat kustannuksensa moninkertaisina takaisin. Valtiovarainministeriö on sen sijaan aina käsitellyt niitä pelkästään menoina, Hirvonen ihmettelee.
– On erittäin lyhytnäköistä viedä tällaisia määrärahoja pois. Siinä tapahtuu tulonsiirto rikollisille.
Viranomaiset vain seuraavat rikollisuutta
Lisäresurssien tarve on Hirvosen mukaan ilmeinen, koska talousrikollisuus on muuttunut entistä härskimmäksi ja järjestelmällisemmäksi.
Tapauksia tulee nykyään poliisin tietoon reilut 2 000 vuodessa, lähes neljänneksen enemmän kuin vielä pari vuotta sitten. Niitä tulisi tietoon huomattavasti enemmänkin, jos tutkinta ei olisi tukossa, Hirvonen toteaa.
– Kynnys rikosilmoituksen tekemiseen nousee, kun tiedetään, että ainakaan pienemmät jutut eivät mene eteenpäin.
Ollessaan vielä itse valtion palveluksessa Hirvonen törmäsi tapauksiin, joissa viranomaiset seuraavat katseellaan rikollista toimintaa, kun ei ole resursseja puuttua siihen.
– Ne olivat esimerkiksi rakennusalan kuittikauppaketjuja. Sellaisiin puuttuminen edellyttäisi vahvaa panosta sekä poliisilta että verottajalta ja tiedon siitä, että juttu menee myös syyttäjällä kohtuullisessa ajassa eteenpäin.
Vääriä signaaleja talousrikollisille
Eduskunnan tarkastusvaliokunnan jäsen, kansanedustaja Kari Uotila (vas.) luonnehtii valtiovarainministeriön kantaa käsittämättömäksi samoista syistä kuin Hirvonenkin.
– Tässä on myös signaalivaikutusta: jos ei tule signaaleja, joilla viestitetään, että yhteiskunta on tosissaan talousrikollisuuden torjunnassa vaan päinvastoin pyyhitään yli määrärahaehdotuksia, niin sehän vain rohkaisee harmaan talouden yrittäjiä jatkamaan toimintaansa, Uotila pelkää.
Tarkastusvaliokunnan tilaaman tutkimuksen mukaan harmaa talous on lisääntynyt rakennus-, ravintola- ja kuljetusaloilla sekä kansainvälisessä sijoitustoiminnassa. Jopa 90 prosenttia suomalaisten kansainvälisen sijoitustoiminnan tuotoista jätetään ilmoittamatta verottajalle.
Hirvosen mukaan tähän auttaisi avoimuuden lisääminen lainsäädännöllä: viranomaisten olisi saatava paremmin tietoja sijoitustoiminnan rahavirroista.
– Nyt tuntuu, että suuntaus on pikemminkin päinvastainen, koska hallintarekisteröintiä laajennetaan.
– Positiivista on hallitusohjelman kirjaus, että toteutetaan verottajalle oikeus tehdä luottolaitoksissa vertailutietotarkastuksia. Tätäkin on yritetty runsaat 15 vuotta. Toivottavasti edes se menee läpi, Hirvonen huokaa.
Eduskunnan tarkastusvaliokunnan tilaama raportti Suomen kansainvälistyvä harmaa talous on luettavissa täältä
uutiskirje 
