Yritysten kansainvälistyminen on suuri haaste työmarkkinajärjestelmälle. Jotta yritykset ja palkansaajat selviäisivät paremmin talouskriisistä, tulisi turvaverkkoja kehittää entisestään, sanoo STTK:n puheenjohtaja Mikko Mäenpää.
Hänen mukaansa palkansaajaa suojaavat tällä hetkellä parhaiten kansainväliset ihmisoikeussopimukset sekä kansainvälinen työjärjestö ILO. Tulevaisuudessa esimerkiksi G20-ryhmän tulisi myöntää, että työsuhteen kohtuullisilla ehdoilla on merkitystä globaalille bisnekselle.
– Hyvien työsuhteiden pitäisi olla luonnollinen osa uutta kansainvälistä bisnestä. Siihen me tarvitsemme eurooppalaisia ja maailmanlaajuisia turvaverkkoja. Paras turvaverkko on olemassa oleva minimiturva palkansaajien kohtelulle, Mäenpää kertoo.
”Koulutus on paras turvaverkko”
Suomalaisten palkansaajien kannalta Mäenpää pitää tärkeimpänä, että työssäkäyvien ammattitaitoa pidetään yllä. Hallituksen ensi vuoden talousarvioesitys tuotti tältä osin pettymyksen.
– Olisi pitänyt panostaa aktiivisiin työllisyystoimenpiteisiin ja nimenomaan aikuiskoulutukseen. Sen pitäisi olla koulutuspolitiikan ykkösasia tästä eteenpäin, Mäenpää vaatii.
Hänen mielestään koulutus toimisi parhaana turvaverkkona muutoksessa.
– Sitä kautta yrityksen tuottavuutta parannettaisiin. Se antaisi yritykselle mahdollisuuksia selvitä talouskriisissä. Myös yksilö saa paremmat mahdollisuudet: kun on koulutettu, pärjää helpommin muutoksessa.
Mäenpää kaataisi työ- ja elinkeinoministeriön antaman työvoimapoliittisen koulutuksen ja opetusministeriön aikuiskoulutuksen väliset raja-aidat.
– Koulutuskysymys tulisi keskittää vain yhdelle viranomaiselle.
Suomessa turvaverkot toimivat silti hyvin, ainakin jos verrataan kansainväliseen tasoon, sanoo Mäenpää. Suomessa ja muissa Pohjoismaissa turvaverkkona toimii julkisen sektorin sosiaaliturva.
– Talouskriisi osoittaa, että pohjoismainen turvaverkko on toiminut erinomaisella tavalla. Olemme selvinneet suhteellisen vähillä vaurioilla finanssikriisistä.
Työehdot raahautuvat vielä perässä
Mäenpää muistuttaa, että suomalaiset yritykset ja palkansaajat ovat pääsääntöisesti hyötyneet globalisaatiosta. Kiihtyvä tuottavuuden kasvu on synnyttänyt uusia työpaikkoja. Toisaalta kansainvälistyminen ei ole tasapainossa palkansaajien työehtojen kanssa.
– On paljon esimerkkejä siitä, kuinka paljon työsuhteen ehdot, kuten palkka, määrittelevät yritysten sijoituspaikkoja.
Mäenpään mielestä on välttämätöntä, että sijoitus- ja rahoitustoimintaan luodaan hyvät pelisäännöt.
– Se, että palkansaajat ovat joutuneet finanssikriisin myötä työpaikkojensa maksumiehiksi, antaa oikeuden vaatia kansainväliseltä bisnekseltä läpinäkyviä pelisääntöjä.
STTK pohtii finanssikriisin jälkeistä elämää talouspoliittisessa seminaarissaan keskiviikkona.
lehti 