Pintaa syvemmältä
BBC:n uutisissa näytettiin kuvaa Yhdysvaltojen joukoista, jotka olivat poistumassa Irakista. Kuljetusajoneuvojen pitkä letka ylitti Kuwaitin rajan aamuyön pimeydessä. Kotiutettavien sotilaiden tunnelma oli katossa. Yksi yhdysvaltalaissoturi huuteli miehistönkuljetusvaunun perästä tv-kameroille: ”Me voitimme! Se on ohi! Toimme demokratian Irakiin!”
Aavikon halki ajaneen sotilasajoneuvojen karavaanin myötä Yhdysvaltojen presidentti Barack Obama lunasti yhden keskeisistä vaalilupauksistaan. Astuessaan virkaansa Obama ilmoitti, että Yhdysvaltojen taistelujoukot poistuisivat Irakista tämän vuoden elokuun loppuun mennessä. Tänä vuonna kotiin on palannut yli 70 000 yhdysvaltalaissotilasta.
Samaan aikaan väkivaltaisuudet Irakissa ovat kuitenkin lisääntyneet. Ainakin 83 ihmistä menetti henkensä keskiviikon tuhoisissa pommi-iskuissa eri puolilla maata.
Irakiin jää vielä elokuun jälkeen vajaa 50 000 yhdysvaltalaista sotilasta kouluttamaan Irakin armeijaa ja ”suojaamaan Yhdysvaltojen intressejä”. Ensi vuoden aikana viimeistenkin yhdysvaltalaissotilaiden pitäisi poistua maasta.
Miten oikein pitäisi suhtautua Yhdysvaltojen joukkojen vetäytymiseen Irakista?
Seitsemän ja puoli vuotta sitten, helmi- ja maaliskuussa 2003, olin mukana mielenosoituskulkueissa Helsingissä protestoimassa Irakin sotaa vastaan. Senaatintorille päättyneessä suurmielenosoituksessa meitä oli kymmeniä tuhansia. Madridissa, Lontoossa ja New Yorkissa puhuttiin miljoonista.
Hyökkäys Irakiin perustui tietoiselle valheelle: Irakilla väitettiin olevan joukkotuhoaseita, ja sen sanottiin uhkaavan maailmanrauhaa, mutta YK:n asetarkastajat eivät löytäneet minkäänlaisia merkkejä joukkotuhoaseista.
Yhdysvallat kuitenkin hyökkäsi Irakiin, valtasi Bagdadin muutamassa päivässä, ja toukokuussa 2003 lentäjänpukuun sonnustautunut presidentti George W. Bush ilmoitti lentotukialus Abraham Lincolnin kannelta koko maailmalle, että sotatoimet Irakissa olivat päättyneet.
Sen jälkeen Irakin sodassa on kuollut yli sata tuhatta irakilaista siviiliä ja yli 4 000 Yhdysvaltojen sotilasta.
Kahden viime kuukauden aikana Irakissa on kuollut väkivaltaisuuksissa lähes tuhat ihmistä – enemmän kuin Afganistanissa.
Irakin yhteiskunta on edelleen kaaoksessa ja raunioina. Yhdysvaltojen miehitysjoukkojen läsnäolo synnytti sunnien vastarintaliikkeen sekä shiiojen ja sunnien aseellisten ryhmien välisen sisällissodan. Vuonna 2007 Yhdysvallat lisäsi joukkojaan taistelussa Al-Qaidaa ja muita epämääräisiä pommiryhmiä vastaan. Enimmillään Irakissa oli yli 170 000 yhdysvaltalaissotilasta.
Väkivaltaisuuksien keskellä eläneet irakilaiset ovat joutuneet olemaan pitkiä aikoja ilman vettä, sähköä ja polttoainetta. Julkisilla aloilla palkat ovat jääneet maksamatta, samalla kun jälleenrakennushankkeisiin tarkoitetut valtavat summat ovat kadonneet tietämättömiin.
Näissä oloissa on Yhdysvaltojen miehityshallinnon johdolla järjestetty myös vaaleja, edelliset viime keväänä. Puoli vuotta sitten pidettyjen vaalien jälkeen poliitikot eivät ole vielä kyenneet sopimaan uudesta hallituksesta.
Ei ihme, että tv-kuvat Irakin demokratiaa ylistäneestä yhdysvaltalaissotilaasta herättivät närkästystä irakilaisissa. ”Kuinka hän voi sanoa noin? Al-Qaida on yhä täällä. Ei ole ollenkaan selvää, että hauras demokratiamme tulee kestämään”, arveli BBC:n haastattelema kadunmies Bagdadissa.
Tänä päivänä suurin osa irakilaisista on itse asiassa sitä mieltä, että Yhdysvaltojen joukkojen pitäisi pysyä Irakissa siihen asti kunnes maahan on saatu rauha ja toimiva demokraattinen hallinto.
Al Jazeera -kanavan julkistaman mielipidemittauksen mukaan 60 prosenttia irakilaisista pitää yhdysvaltalaisten vetäytymisen ajankohtaa huonona ja selvä enemmistö uskoi yhdysvaltalaisjoukkojen poistumisen vaikuttavan kielteisesti tilanteeseen Irakissa.
”Yhdysvaltalaisjoukkojen lähtö pelottaa. Obama ei ajatellut Irakin etua päättäessään kutsua sotilaat pois Irakista. Heidän olisi pitänyt odottaa, että maahan saadaan kunnollinen hallitus, joka voisi palauttaa maahan laillisen järjestyksen”, totesi brittilehti Guardianin haastattelema 33-vuotias irakilaisnainen.
”Elokuun lopun jälkeen Irak ajautuu kaaokseen”, sanoi 40-vuotias maatalousministeriön virkamies. ”Irakin armeija ei pysty puolustamaan edes itseään. Kuinka he voisivat suojella siviilejä?”
Irakin armeijan komentaja Babakir Zebari myönsi jo aiemmin, että Irakin omat turvallisuusjoukot eivät tule pärjäämään yksin, mikäli viimeisetkin Yhdysvaltojen joukot poistuvat ensi vuonna maasta. Zebarin mukaan Yhdysvaltojen joukkojen lähtöä pitäisi miettiä uudestaan.
Samaa mieltä oli bagdadilaisessa vankilassa haastateltu Irakin entinen ulkoministeri Tariq Aziz. ”Presidentti Obama ei voi jättää meitä susille. Yhdysvallat tuhosi Irakin monin tavoin. Jos on tehnyt virheen, niin tuo virhe täytyy korjata, eikä jättää Irakia kuolemaan.”
Näkökulmasta riippuen Irakin pahimpina turvallisuusuhkina pidetään Iranin rahoittamia shiiamuslimien aseellisia kaarteja tai Al-Qaidaa. Taistelussa Al-Qaidaa vastaan Yhdysvaltojen armeija palkkasi puolelleen sunnikapinallisten Irakin pojat -liikkeen taistelijoita 300 dollarin kuukausipalkalla. Viime kuukausina Al-Qaida on onnistunut värväämään riveihinsä suuren osan näistä sunnitaistelijoista maksamalla heille enemmän palkkaa.
Yhdysvallat ei silti aio jättää Irakia kokonaan oman onnensa nojaan. Ulkoministeriön tiedottaja sanoi viime viikolla, että Yhdysvalloilla on Irakissa biljoonan dollarin sijoitukset suojeltavanaan. Al Jazeeran mukaan Yhdysvaltojen sotilaat aiotaan korvata yksityisten turvayhtiöiden palkka-armeijoilla.
uutiskirje 