Vasemmistoliiton mielestä tarvitaan selkeä strateginen linjaus ympärivuorokautisen hoivan paikkojen lisäämisestä. Nyt hauraat ja toimintakyvyltään heikentyneet ikäihmiset odottavat liian pitkään pääsyä ympärivuorokautiseen hoivaan. Kriteerit ovat tiukat ja paikkoja liian vähän tarpeeseen nähden, tilannetta kuvaili Merja Kyllönen vasemmistoliiton puheenvuorossa välikysymyskeskustelussa.
Hänen mukaansa ratkaisuksi ei kelpaa enää vain kotihoidon lisääminen, koska kotona pärjäämättömät vanhukset ruuhkauttavat myös päivystyksiä ja vievät sairaalapaikkoja niin päivystyksissä kuin terveyskeskusten vuodeosastoilla.
– Meidän on välttämätöntä lisätä ympärivuorokautisen hoivan paikkoja ja kehittää palveluketjuja.
– Huomio tulee kohdentaa myös kotihoitoon, joka kärsii myös resurssi- ja hoitajapulasta. Vasemmistoliiton mielestä seuraavalla vaalikaudella on lailla säädettävä riittävä henkilöstömäärä myös kotihoitoon, Kyllönen sanoi.
Ympärivuorokautisen hoitajamitoituksen piti nousta ensi huhtikuussa 0,7:ään. Kyllösen mukaan mitoituksen voimaantulon maltillinen porrastaminen vuoden 2023 joulukuuhun on ymmärrettävää tilanteessa, jossa viranhaltijat arvioivat, ettei sitä ole mahdollista saavuttaa alkuperäisessä aikataulussa.
– Kuitenkaan 0,7-tavoitteesta tai henkilöstön palkkaamiseen tarkoitetusta rahoituksesta ei ole varaa tinkiä, hän painotti.
Palveluiden korjaamiseksi lisäksi esitys perusterveydenhuollon hoitotakuun kiristämisestä seitsemään päivään on eduskunnan käsittelyssä ja sosiaali- ja terveysministeriössä valmistellaan toimia henkilökunnan saatavuuden parantamiseksi. Lisäksi koulutusmääriä on lisätty ja kotihoidon ja omaishoidon kehittämiseen on ohjattu lisäresursseja.
Hoidetaan sairautta, ei hyvinvointia ja terveyttä
Välikysymyksessä kokoomus kysyy asiasta, joka sillä itsellään olisi hallitusvuosinaan aikaa laittaa kuntoon, jos tahtoa olisi ollut. Merja Kyllösen mukaan sosiaali- ja terveydenhuollossa maksetaan takavuosien virheistä, kun perusterveydenhuollon kehittäminen on jäänyt vähiin ja vanhustenhoidosta on yritetty hakea tehokkuutta.
– Silloin ei varmasti ajateltu, että jatkossa ikääntyvän väestön määrän kasvaessa ihmisten perushoiva tapahtuu entistä useammin sairaalahoidossa, kun mitään muuta paikkaa ei ole.
Nykyään hoidetaan sairautta, kun suunta pitäisi saada käännettyä kohti hyvinvointia ja terveyttä, hän sanoi. Nyt sen sijaan sosiaali- ja terveydenhuollossa painopiste on jälkihoidossa ja raskaissa palveluissa, ja ennaltaehkäisy lapsen kengissä.
Yksi syy hoivakriisiin on se, että Suomessa käytetään edelleen muita Pohjoismaita vähemmän rahaa vanhuspalveluihin, ja eron Ruotsiin ja Norjaan on arvioitu olevan noin miljardi euroa. Merkittävä määrä vanhuspalveluista tuotetaan edelleen suurten voittoa tavoittelevien yritysten toimesta.
– Vasemmistoliitto haluaa turvata tasokkaat ja kohtuuhintaiset peruspalvelut kaikille. Oikeus arvokkaaseen vanhuuteen kuuluu jokaiselle ikäihmiselle. Kasvavaan hoivatarpeeseen on varauduttava ja huolehtia vanhuspalveluiden riittävistä resursseista ja valvonnasta, Kyllönen linjasi.
– Haluamme lopettaa julkisten palvelujen aliresursoinnin ja sen sijaan tehdä investointeja hyvinvointiin. Olemme johdonmukaisesti vastustaneet hoidon laadun heikkenemiseen johtavia leikkauksia ja julkispalveluiden heikentämistä niin valtion tasolla kuin kunnissakin. Haluamme, että palveluiden taso turvataan ja hinnat pidetään kohtuullisina. Ja nyt hallituskauden lopulla voimme ylpeänä todeta, että näin olemme myös hallitusvastuullisina toimineet, vaikka haasteet ovat edelleen mittavia.
Hoitajien arvostuksen tulee näkyä myös palkkauksessa
Kyllönen otti kantaa myös hoitajien asemaan ja alan pitkittyneeseen työmarkkinakiistaan.
– Sosiaali- ja terveydenhuolto toimii osaavan ja motivoituneen henkilöstön varassa. Ammattilaisilla tulee olla todellisia vaikutusmahdollisuuksia oman työnsä kehittämiseen ja työvuorosuunnitteluun. Arvostuksen tulee näkyä myös palkkauksessa. Siksi ratkaisu työmarkkinakiistaan tarvitaan mahdollisimman pian. Vain siten voimme pitää ammattilaisistamme kiinni.
uutiskirje 
