Yksi suomalaisen undergroundräpin parhaiten pidetyistä salaisuuksista, mikkeliläislähtöisen Ilkka Kalevi Tillasen, Mesikon Miikan ja Olli ”Wolfi” Staudingerin Rantaremmi-poppoo, täräytti keväällä ulos häpeilemättömän päivän- ja maailmanpoliittisen Ilmestyskirjan ratsastajat -ep:n.
Rantaremmiin kuuluu myös Paavali Savolainen, mutta tuorein julkaisu on tehty trion voimin.
Vain muutama viikko sen jälkeen, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan, ulkona oli levyllinen nasevaa raplyriikkaa juuri tästä nimenomaisesta aiheesta. Miten tämä on edes mahdollista?
Jo pitkään Turussa asunut Tillanen vastaa puhelimeen sanojensa mukaan ruuhkavuosien keskeltä.
– Korona-mixtapen julkaisusta oli kulunut kaksi vuotta. Silloin (2020) aikeena oli tehdä musaa muuten vaan, mutta studiovaraus sattui korona-aallon alun kanssa päällekkäin. Tämänkeväisen nauhan taas piti olla jatko-osa koronateemalle, mutta pandemia ei aiheena enää sykähdyttänyt.
Sattui jotain muuta. Kun kolmikko tapasi maaliskuulle sovituissa sessioissa, oli Venäjän brutaalista hyökkäyksestä Ukrainaan kulunut vasta pari viikkoa.
– Oltiin kaikki kuin mahaan lyötyjä, kun se alkoi.
Sattumalla on siis ollut vahva sijansa siinä, että Rantaremmin kaksi viimeisintä julkaisua on ollut niin vahvasti kiinni ajassa. Mutta ei sattumakaan auttaisi, jos artisti pelkäisi ottaa kantaa.
– Mistään muusta musiikin tekeminen siinä tilanteessa olisi tuntunut tekopyhältä.
Sekä Korona-mixtapen että uusimman julkaisun on Tillasen mukaan tarkoituskin olla eräänlaisia ajankuvia juuri tapahtumien hetkeltä, ei tarjota punnittua perspektiiviä aikojen päästä. Voisi sanoa, että kyseessä on tavallaan musiikillinen päiväkirja.
Ilmestyskirjan ratsastajat on kulmianostattavan tasokas julkaisu ollakseen tuotettu vain yhden viikonlopun aikana. Semminkin kun trio tapaa Tillasen mukaan treenien merkeissä vain kerran tai pari vuodessa.
– On siinä tiettyä patoutunutta energiaakin varmasti. Päätettiin, ettei tehdä sitten mitään jälkinauhoituksia.
Pasifistin kriisi
Tillanen halusi käsitellä levyllä ajatuksia ja tunteita, joita hyökkäys hänessä herätti, mutta korostaa läpi haastattelun, että sodalla on vakavampiakin seurauksia kuin valkoisen miehen tunne-elämän myllerrykset.
– Minun tunteeni eivät ole sodan suurin uhri. Mutta kyllähän se sellainen perustavanlaatuinen kriisi itsellekin on, kun aika ison osan omasta elämästäni olen kannattanut pasifismia ja ajatellut, että eurooppalaisen suursodan ja kylmän sodan aika on iäksi mennyt. Niin sitten yhtäkkiä paljastuu, että olen ollut muiden itseäni paljon viisaampien ihmisten kanssa väärässä. Kai tämä levy on myös pyrkimykseni myöntää se.
”Minun tunteeni eivät ole sodan suurin uhri.”
Levyllä on paljon hämmentävän rehellisen tuntuista itsereflektiota. Tillanen ruoskii itseään esimerkiksi siitä, että Krimin valtauksen aikaan oli muuta ajateltavaa. Puhelimessa hän kertoo ”aika ilkeästikin” väitelleensä monien kanssa siitä, että aseisiin perustuva turvallisuus olisi vanhanaikaista ajattelua.
– Sitten yhtäkkiä paljastuu, että näin ei olekaan. En usko, että pasifismin perusajatus on mitenkään väärä, mutta ajatukseni puolustautumisesta ovat muuttuneet. Itse olin aikaisemmin ajatellut, että kansallisvaltio ei ole mitään sellaista, minkä vuoksi pitäisi tappaa ja kuolla, mutta sitten kun katsoo mitä Euroopassa juuri nyt tehdään ja miten siihen pitää vastata, niin se on yksi ja sama mitä ajatellaan lipuista ja kansallisvaltioista.
Tallennettu hetki
Albumi tarjoaa monelle samaistuttavaa itsereflektiivistä pintaa, mutta sen herkullisimmat palat ovat kenties sittenkin hykerryttävään muotoon puettua machodiktaattorien pilkkaa.
– Henkilönä joku Putin ei ole kovin kiinnostava, mutta hän on eräänlainen diktaattorin arkkityyppi, se millaisena hän itseään myy. Kaikissa noissa ukoissa on aina vähän jotain samaa, oli se Stalin, Hitler tai Mussolini. Siinä, millaista kuvaa ne itsestään luovat… Huvittavia tuommoiset vanhat ukot, elleivät olisi niin hirveitä.
Ilmestyskirjan ratsastajat -ep:lle Tillanen yritti ahtaa omien sanojensa mukaan ensimmäisen maailman hätää, nälkää, sotaa ja kulkutauteja.
– Tämä on ollut tällainen erikoisformaatti tämä ajankohtaisformaatti. Sen idea on, että tallennetaan vain se hetki, joka silloin tapahtuu. Seuraavaa julkaisua varmaan hiotaan sitten studiossa enemmän.
Julkaisutahti on Rantaremmillä ollut reipas. Ajankuvanauhojenkin välissä ehti ilmestyä pari sessiomixtapea ja täyspitkä Vie siut takas kouluun (2020).
lehti 