Kotikutoisen näköisiä telttoja on noussut ympäriinsä, ja kullankaivajat tungeksivat Mazowen kaduilla.
Maaperän kaivamisen lisäksi raakamalmista tulella kultaa erottelevat kaivajat ovat kaataneet tuhansia puita.
Patrick Makwati, 29, ja hänen serkkunsa Sybeth Mwendauyan, 23, ovat tulleet Mazoween kultaa kaivamaan, ilman lupia, kuten muutkin lapiokaivajat. Serkukset selittävät, että he polttavat puuta kullan erottelemiseksi muusta kiviaineksesta, koska heillä ei ole varaa puiden ainoaan mahdolliseen vaihtoehtoon eli hiileen.
Makwati, Mwendauya ja muut kullankaivajat väittävät käyttävänsä puuta vain malmin kuumentamiseen. Muiden syrjäisillä alueilla kaivavien tavoin serkukset kuitenkin valmistavat myös päivittäisen ruokansa avotulella.
– Olemme riippuvaisia polttopuusta, koska meillä ei ole rahaa ostaa hiiltä, eikä mahdollisuutta päästä sähköverkkoon, Makwati selittää.
Hakatut alueet kuin pieniä aavikoita
Zimbabwessa tonni hiiltä maksaa noin 30 euron verran, ja kuljetuskulut päälle. Se on aivan liikaa Makwatille ja Mwendauyalle. Muiden luvatta toimivien kullankaivajien tavoin he ovat kullan erottelussa täysin riippuvaisia puusta.
Mazowessa ja muualla kaivajien hakkaamat alueet näyttävät pieniltä aavikoilta.
Zimbabwen metsäviranomaiset valittavat metsäkatoa. Metsähallituksen mukaan metsää katoaa eri syistä 262 000 hehtaaria joka vuosi. Laittomat kultakaivokset on luokiteltu yhdeksi metsäkadon osatekijäksi.
Hararelaisen ympäristöaktiivi Monalisa Mafmbierein mukaan kolmekymmentä prosenttia metsäkadosta johtuu laittomista kaivauksista.
Mazowe on yksi, mutta ei ainoa paikka, josta laittomat kullankaivajat kaatavat puita. Sama ongelma näkyy kaikkialla, missä kultaa kaivetaan. Kaivajat kaatavat puita surutta paitsi malmin erottelun vuoksi, myös raivatakseen metsää kaivauksiensa tieltä.
Viralliset työmarkkinat pelastaisivat puut
Myös zimbabwelaiset ympäristöaktiivit, kuten Gibson Mawere, syyttävät kullankaivajia metsäkadon edistämisestä.
Viranomaisten tavoin Mawere sanoo laittomien kaivajien hakkaavan metsää alueilla, joilla aikovat käynnistää kaivuutyöt.
– Täytyy kuitenkin muistuttaa, ettei heillä ole mahdollisuutta käyttää sähköä tai hiiltä puun sijaan, Mawere huomauttaa.
Zimbabwen laittomien kullankaivajien aiheuttamaan metsäkatoon etsitään syyllisiä, mutta itse ongelmaan ei ole tiedossa ratkaisua.
Kaivajilla itsellään on tarjota vastaus: mahdollisuus saada työpaikka virallisilta työmarkkinoilta. Niiden puuttuessa metsät joutuvat kärsimään edelleen.
Makwati, hänen serkkunsa ja muut kullankaivajat syyttävät maan heikkoa taloutta.
– Jos emme kaada puita, meillä ei ole päivän päättyessä rahaa. Poltamme kaatamamme puut malmin käsittelyssä ja myymme puhdasta kultaa. Jos meillä olisi viralliset työpaikat, emme tuhoaisi ympäristöä tai kaataisi puita, Makwati toteaa.
uutiskirje 