Oppositio on haukkunut hallitusta koko vuoden, koko vaalikauden, holtittomasta velkaantumista. Eduskunnan käsittelyssä vielä olevassa hallituksen ensi vuoden budjetissa alijäämä on 8,3 miljardia euroa. Miten opposition vaihtoehto näkyy opposition vaihtoehtobudjeteissa, siitä eduskunta käy keskustelua keskiviikkona.
Valtiovarainministeri Annika Saarikon mukaan ei juuri mitenkään. Saarikko kommentoi täysistunnossa jokaisen oppositiopuolueenkin vaihtoehdossa alijäämän olevan yli 7 miljardia euroa.
Perussuomalaisten vaihtoehtobudjetissa Saarikko piti kyseenalaisena, että 85 prosenttia sen leikkauksista kohdistuisi maailman köyhimpiin ihmisiin.
Esitys Ylen budjetin leikkaamisesta 140 miljoonalla eurolla ei taas näkyisi säästönä valtiontaloudessa, koska se rahoitetaan Yle-verolla. Saarikko jäi odottamaan, mitä veroa perussuomalaiset vastaavasti korottaisi 140 miljoonalla. Jos sitä ei löydy, perussuomalaisten vaihtoehdossa alijäämä on käytännössä yhtä suuri kuin hallituksella.
– Perussuomalaiset käytännössä kuittaavat hallituksen linjan. Tästä olen hyvin iloinen, Saarikko sanoi.
Myös kokoomus ottaisi velkaa yli 7 miljardia. Saarikon mukaan puolueen päinvastaisista puheista huolimatta kokoomus rahoittaisi esittämänsä veronkevennykset velaksi, sillä veroja kevennetään velaksi niin kauan kuin budjetti on alijäämäinen.
Erikoisena Saarikko piti sitä, että kokoomus esittää veronkevennyksiä suurituloisille, mutta leikkaukset osuisivat pienituloisiin.
Yhä useammalle kannustinongelma
Sosiaali- ja terveysministeri Hanna Sarkkinen sanoi kokoomuksen vaihtoehtobudjetista, että siinä leikattaisiin pienituloisilta hyvin laajalla rintamalla. Se lisäisi köyhyyttä, myös lapsiperheköyhyyttä. Sosiaaliturvan leikkauksilla kokoomus sitten rahoittaisi parempituloisia koskevia veronkevennyksiä.
Sarkkinen otti erikseen esiin kokoomuksen esittämät jättileikkaukset yleiseen asumistukeen. Ne syventäisivät pientä palkkaa saavien ja osa-aikatyötä tekevien ahdinkoa.
– Asumistuella täydennetään usein pieniä palkkatuloja, eivätkä nämä ihmiset ole välttämättä oikeutettuja toimeentulotukeen. Toisaalta riskinä on se, että yhä useampi suomalainen ajautuisi toimeentulotukeen ja sitä kautta entistä syvempään kannustinongelmaan.
Sosiaaliturvaleikkauksia ei Sarkkisen mukaan voi perustella työllisyydellä. Hän viittasi OECD:n arvioon siitä, että Suomen suurimmat työllisyyden esteet ovat työttömien terveysongelmat sekä sopivien työmahdollisuuksien puute,
uutiskirje 