Rauhanjärjestö Sadankomitean rauhanpalkinto luovutetaan tänä vuonna tutkijatohtori Noora Kotilaiselle ja Taideyliopiston dosentti Susanna Hastille, jotka toiminnallaan ja tutkimuksellaan rohkaisevat haastamaan sotilaallisia ajatusmalleja.
Perustelujen mukaan he ovat toimineet rohkeasti rauhan puolesta aikana, jolloin sotilaallisen vallan, sodan ja asevoimien kriittinen tarkastelu on tullut entistäkin hankalammaksi.
Kotilaiselta ja Hastilta on tänä vuonna ilmestynyt tutkimuartikkeli Suomi ja kriittisen militarismitutkimuksen tarve . Tutkimuksessaan he tarkastelevat sotilaallisen vallan kieltä ja purkavat siihen liittyviä kyseenalaistamattomia myyttejä ja tabuja. Kriittinen militarismitutkimus tuottaa tietoa sotilaallisen vallan yhteiskunnallisista vaikutuksista, myös meillä Suomessa.
– Tilanteessa, jossa Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa militarisoi meidän kaikkien ajatuksia sekä vaikuttaa tunteisiimme ja todellisuuteemme, on erityisen tärkeää muistaa sotilaallisen vallan tuhovoima ja vastustaa sen normalisoitumista, Kotilainen ja Hast kertovat, Sadankomitean tiedotteessa.
Käyttämämme kieli ja puhetavat paitsi heijastavat, myös rakentavat ja muokkaavat maailmankuvaamme. Voimapolitiikkaan nojaavien asenteiden yleistyessä helpottuu väkivallan oikeuttaminen – ja toisaalta väkivallattomien vaihtoehtojen esille tuominen vaikeutuu.
Tutkimuksellaan Kotilainen ja Hast halusivat herättää keskustelua suomalaisen yhteiskunnan militarisaatiosta, sotilaallisen vallan koskemattomuudesta sekä ekseptionalistisesta asemasta yhteiskunnassamme.
Militarisoituminen prosessina ja sen seurauksena vahvistuva militarismi näkyvät heidän mukaansa yhteiskunnassa monella tasolla: väkivallan pitämisenä ratkaisuna turvattomuuteen, maskuliinisuuden ja feminiinisyyden vastakkainasetteluna, voimankäytön ihannointina, sotavoimien erityisasemana, suuria julkisia varoja vaativina hävittäjähankintoina ja ulkomaanoperaatioina sekä sodan pelon ylläpitämisenä.
Kriittisen arvion yläpuolella
”Militarisoituminen näkyykin Puolustusvoimien ja maanpuolustuksen kysymysten yhteiskunnallisessa erityisasemassa: usein nämä aiheet asettuvat kriittisen arvioinnin yläpuolelle”, he toteavat kirjoituksessaan.
Sadankomitean puheenjohtaja Kaisu Kinnunen sanoo, että vaihtoehtoisia ääniä tarvitaan – erityisesti tilanteessa, jossa vastauksia turvattomuuden tunteisiin haetaan asevarustelusta.
– Kestävää rauhaa rakennetaan pitkäjänteisesti, inhimillinen turvallisuus edellä.
Sadankomitea myöntää vuosittain rauhanpalkinnon suomalaiselle taholle, joka on työllään edistänyt väkivallattomuuden periaatteen toteutumista maailmassa. Palkintona on taiteilija Miia Kallion keramiikkaveistos Rauhanlaiva. Tunnustus jaetaan itsenäisyyspäivän rauhanjuhlassa 6.12. kello 13 osoitteessa Veturitori 3, Helsinki.
lehti 