Kelan työterveyspäällikön Arto Laineen mukaan työterveyshuollon on muututtava, vaikka mittavia resursseja ei ole luvassa.
– Jos työterveyshuollossa ajaudutaan tilanteeseen, jossa jo menetettyä työkyvyn menetystä yritetään paikata, ennaltaehkäisy on jossakin määrin myöhässä. Näin ei voi olla.
Työterveyshuollon painopiste siirtyy jatkossa yhä enemmän työkyvyn edistämiseen ja tukemiseen. Työkyvyttömyyden sijaan pitäisi keskittyä vielä olemassa olevaan työkykyyn.
Pitäisikö meilläkin olla terveyssuunnitelman lisäksi työhönpalaamissuunnitelma?
– Ei pitäisi katsoa vain työkyvyttömyyttä, vaan nostaa rinnalle työkykyä tukevia asioita. Jokaisella työkykyä jossakin määrin on, sanoo lääkintöneuvos Kristiina Mukala Sosiaali- ja terveysministeriöstä.
”Työterveyshuolto on voimaton yksin”
Myös työhön palaamisen tukea pitäisi parantaa. Mukala muistuttaa, että osa työkyvyttömyyseläkkeellä olevista haluaisi palata töihin. Silti vain osalla työterveyshuolloista on toimintamalli, jolla työhön palaavaa työntekijää voidaan tukea.
– Voidaan kysyä, tulisiko meilläkin olla terveyssuunnitelman lisäksi työhönpalaamissuunnitelma, kuten useissa maissa.
Jotta työkykyä voitaisiin pitää yllä, olisi työpaikkojen ja työterveyshuollon yhteistyötä lisättävä. Sitä on jo nyt, mutta Mukalan mukaan liian vaihtelevasti. Varsinkin pienissä yrityksissä työterveyshuollon saattaa olla hankalaa päästä tekemään esimerkiksi työpaikkaselvityskäyntiä.
– Se on hintakysymys, mutta osaltaan kyse voi olla myös aikapulasta, Mukala kertoo.
Hänen mukaansa työterveyshuolto ei pysty yksin toteuttamaan työkyvyn ylläpitämistä.
– Työterveyshuolto on yksin voimaton. Mutta mitään pakkokeinoja ei ole. Työpaikkoja velvoittaa laki työterveyshuollosta, mutta siihen velvollisuudet loppuvat.
Korvaus ennaltaehkäisystä
Uusi eduskunnan hyväksyntää odottava sairausvakuutuslaki painottaa yhteistyön merkitystä.
Jatkossa ennalta ehkäisevän työterveyshuollon kustannuksista maksettaisiin 60 prosentin korvaus niille työnantajille, jotka ovat sopineet yhdessä työntekijöiden ja työterveyshuollon kanssa työkyvyn hallinnan ja varhaisen tuen toteuttamisesta työpaikalla.
Lisäksi edellytettäisiin, että työpaikalla on käytössä sairauspoissaolojen seurantajärjestelmä. Seurannan avulla voitaisiin huomata esimerkiksi työperäisiä sairauksia.
Jos yhteistyössä sovittua suunnitelmaa ei ole, Kelan maksama korvaus olisi 50 prosenttia.
Miten yritykset sitten saadaan sitoutumaan työkyvyn parantamiseen?
– Useampi vuosi menee, että nämä asiat saadaan ajettua läpi. Sekä työterveyshenkilökunta että työmarkkinajärjestöt ovat siinä keskeisessä asemassa, Arto Laine uskoo.
lehti 