Samaan aikaan, kun työterveyshuolto korostaa ennaltaehkäisyä, perusterveydenhuollossa se ontuu pahasti.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen pääjohtajan Pekka Puskan mukaan perusterveydenhuolto tarvitsee nykyistä enemmän resursseja.
– Vain hyvin toimiva perusterveydenhuolto voi vähentää kalliin sairaalahoidon tarvetta.
Puskan mukaan nykyiset krooniset kansantaudit voitaisiin ehkäistä varsin pitkälle myöhäiseen ikään asti.
– Menestyksellinen ennalta ehkäisy lisäisi terveitä elinvuosia.
Terveyshanke epäonnistui
Vuosina 2001–2007 toteutettu kansallinen terveyshanke yritti puuttua ennaltaehkäisyn ongelmiin, mutta epäonnistui. Hanke ei onnistunut sen paremmin parantamaan perusterveydenhuollon toimivuutta kuin tehostamaan ennaltaehkäisyä.
Puskan mukaan terveyspalveluiden tarjonta on keikahtanut perusterveydenhuollosta korjaaviin toimenpiteisiin.
– Nykyisessä budjetissa painopiste on siirtynyt sairaalan puolelle hyvin voimakkaasti. Kun kansanterveyslaki aikanaan tuli, idea oli satsata puolet perusterveydenhuoltoon ja ennaltaehkäisyyn ja toinen puoli sairaalalaitokseen, Puska muistelee.
– Nythän terveydenhuoltolaki on eduskunnassa, mutta siinä ei ole mitään mainintaa, miten nämä asiat järjestetään.
Puskan mukaan tämän hetken ongelmat johtuvat pitkälti rahapulasta. Kunnilla ei ole rahaa ennaltaehkäisyyn.
– Ilman perusterveydenhuollon ennaltaehkäisyä sairaalajonot eivät lyhene.
Pitkä työura vaatii terveyttä
Puskan mukaan ennaltaehkäisy terveydenhuollossa pidentäisi myös työuria.
– Jos halutaan, että suomalaiset tekevät pidempään työtä, heidän pitäisi olla terveempiä. Avainkysymys on, että työvoima olisi mahdollisimman hyväkuntoista.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos laski pari vuotta sitten, että Suomessa menetetään puoli miljoonaa työvuotta sairauksien takia.
– Nyt meillä ollaan huolissaan siitä, että väestö ikääntyy. Pitää muistaa, että palveluiden tarve ei riipu iästä, vaan terveydestä ja toimintakyvystä. Hyvällä terveyden edistämisellä raihnainen vaihe voidaan siirtää paljon myöhempään.
uutiskirje 