Kokoomuslainen opetusministeri Henna Virkkunen haluaa pitää kiinni peruskoulun kieltenopetuksen uudistamisesta.
Perusopetuksen tuntijakoa pohtinut työryhmä esitti kesällä, että kuntien tulisi tarjota vähintään kolme pitkää kieltä. Lisäksi kielten opiskelun aloittamista aikaistettaisiin.
Ehdotus on saanut vahvaa kritiikkiä kuntapuolelta. Uusien kieliryhmien on katsottu tuovan lisäkustannuksia varsinkin alakouluille.
– En kyllä sulata tätä kritiikkiä. Ihmettelen miksi Suomesta on tullut yhtäkkiä niin köyhä maa, ettei täällä voi opiskella kieliä. Kalliimmaksi tulee, jos sitä mahdollisuutta ei ole, Virkkunen toteaa.
Hänen mukaansa tarvitaan uusia keinoja, jotta kielten opetus monipuolistuisi. Valtaosa lukee ensimmäisenä kielenään englantia. Saksan lukijoiden määrä on romahtanut, samoin ranskan kielen suosio.
– Varmaan välillä ajateltiin, että riittää kun osaa englannin. Vähitellen on havahduttu siihen, että näin pienessä maassa olisi hyvä osata kieliä monipuolisemmin.
Virkkunen kuitenkin myöntää, ettei voida tietää, lisääkö valinnanmahdollisuus oppilaiden halua valita muitakin kieliä.
Kielten opiskelu alkamaan toisella luokalla
Työryhmän esityksen mukaan A1-kieli alkaisi viimeistään toisella luokalla ja A2-kieli viidennellä luokalla. Virkkunen muistuttaa, että tälläkin hetkellä noin 20 prosenttia peruskoululaisista aloittaa A1-kielen opiskelun jo ensimmäisellä tai toisella luokalla.
A1-kielen tarjontavelvoite on herättänyt kritiikkiä muun muassa siitä, että se heikentäisi yhdenvertaisuutta.
– En näe perustetta sille. Päinvastoin tavoitteena on yhdenvertaisuus, koska opetuksen järjestäjien väliset erot ovat suuria.
Kunnista osa ei tarjoa vapaaehtoisia kieliä varsinkaan alakoulussa. Uudistuksen myötä kielen opetus pitäisi aloittaa, jos halukkaita olisi vähintään kymmenen. Virkkusen mukaan monissa kouluissa opetus aloitetaan nykyään vasta huomattavasti suuremmalla oppilasmäärällä.
Uudistus vaatii vielä muutoksia
Tuntijakouudistus ei kuitenkaan ole menossa sellaisenaan läpi. Virkkusen mukaan pohdintaa kaipaavat vielä kieli- ja taideaineiden kysymykset. Hänen mukaansa esityksestä tullut palaute on ollut ristiriitaista varsinkin oppiaineiden osalta.
Työryhmän esityksessä ehdotettiin taideaineiden ja liikunnan tuntimäärien ja valinnaisuuden kasvattamista. Uusiksi oppiaineiksi työryhmä esitti draamaa ja etiikkaa.
Lausuntokierroksella valinnaisuutta pidettiin liian suurena varsinkin alakoulussa.
Valtioneuvosto päättää uudesta tuntijaosta ensi vuoden alussa. Voimaan uudistus tulee vuonna 2014.
uutiskirje 
