Britannian valtiovarainministeri George Osborne ilmoitti maanantaina konservatiivien puoluekokouksen alkajaisiksi, että hallitus aikoo osana säästöohjelmaa lakkauttaa lapsilisät yli 44 000 puntaa (50 000 euroa) vuodessa ansaitsevilta.
Hallituksen arvion mukaan uudistus veisi vuodesta 2013 lähtien lapsilisät 1,2 miljoonalta perheeltä eli 15 prosentilta lapsiperheistä.
Konservatiivien omissa sekä hallituskumppani liberaalidemokraattien riveissä hanke on herättänyt rakoilua. Se on myös vastoin pääministeri David Cameronin vaalikampanjassa esittämää nimenomaista lupausta.
Mutta Osbornen suunnitelma on saanut jyrkän tuomion myös poliittisen kentän vasemmalta laidalta. Sitä on sanottu Euroopan toistaiseksi kovimmaksi hyökkäykseksi hyvinvointivaltion perusteita vastaan ja siirtymiseksi kohti Yhdysvaltain mallista yhteiskuntaa.
Kysymys on universaalisuudesta
Lapsilisät syntyivät lähes kaikissa Länsi-Euroopan maissa toisen maailmansodan jälkeen. Ne olivat keskeinen osa universaaliperiaatteella maksettavia sosiaalietuuksia eli tukia, joita maksetaan kaikille tuloista riippumatta.
Ajatuksena on, että kaikki osallistuvat kykyjensä mukaan yhteiskunnan rahoittamiseen ja kaikki myös ovat oikeutettuja saamaan siltä vastinetta. Tämän katsotaan auttavan parempiosaisia hyväksymään hyvinvointivaltion ja sen rahoittamisen verotuksella.
Kun Britanniassa luotiin järjestelmää, muistissa olivat vielä 1930-luvun laman kokemukset. Uudessa sosiaaliturvassa haluttiin välttää vanhan köyhäinavun leimaavuus ja nöyryyttävyys.
Universaalisuutta puolustetaan myös järjestelmän yksinkertaisuudella. Tarveharkinta lisäisi tehottomuutta ja monimutkaisuutta. Kun lapsilisiä maksetaan kaikille, myös kaikkein suurimmassa tarpeessa olevat ovat varmasti saajien joukossa.
Aiheesta enemmän perjantaina ilmestyneessä Kansan Uutisten Viikkolehdessä.
uutiskirje 
