Hetket jotka jäivät 26
Daniel Craigin tähdittämät uusimmat James Bond -elokuvat ovat kovin toisenlaisia kuin kymmeniä vuosia käytössä ollut Bond-kaava edellyttäisi. Uutta Bondia ei kiinnosta, ovatko hänen martininsa sekoitettuja vai ravisteltuja eikä hän ole smokissa viihtyvä keikari, vaan kylmäverinen tappaja.
Vanha Bond-kaava muokkautui pettämättömään kuosiinsa kolmen ensimmäisen elokuvan aikana. Tohtori No:ssa 007 esitteli itsensä ensimmäisen kerran sanoilla …Bond, James Bond.
007 Istanbulissa -elokuvassa tavattiin ensimmäisen kerran Desmond Llewelyn Q:na ja nähtiin ensimmäinen Q-osaston vekotin, salkku, johon kätkeytyi enemmän kuin päältä näytti.
Kultasormi (Goldfinger, 1964) oli se elokuva, jossa kaikki oli ensimmäisen kerran kohdallaan; Bond-teema, lyhyt toimintajakso, alkutekstit ja vasta sitten varsinaiseen juoneen.
Kultasormi on täydellinen viihde-elokuva. Nimihenkilö (Gert Fröbe) aikoo iskeä Fort Knoxiin, mutta ei varastaakseen kultavarastoa, vaan saattaakseen maailmantalouden vielä viekkaammin sekasortoon. James Bond (Sean Connery) on tulla halkaistuksi lasersäteellä kahtia ennen kuin tästä selvitään.
Mutta ennen kuin 007 syöksyy pelastamaan maailman, on aika Q:n esitellä uusimmat vekottimet:
Q: Tulet käyttämään tätä muunneltua Aston Martin DB5:ttä.
Seuraa nyt tarkasti. Tuulilasi – luodinkestävä kuten myös sivu- ja takaikkunat. Tietenkin kääntyvät rekisterikilvet, lailliset kaikissa maissa.
Tässä on pieni kätevä laite, jota sanotaan hakuriksi. Se viritetään vetämällä tämä taakse näin. Näetkö? Pienempi malli on nyt vakiovaruste kenttätyöhön ja se asetetaan kengänkorkoon. Isoveli on magneettinen. Se kätketään seuraamaasi autoon sinun pysytellessäsi piilossa. Vastaanotin on kojelaudassa. Audiovisuaalinen, kantama 250 kilometriä. Nerokas sekä käytännöllinen.
Bond: Antaa mahdollisuuden pikapanoon matkan varrella.
Q: Sitä ei ole kehitetty täydelliseksi vuosien kärsivällisellä työllä pelkästään sitä tarkoitusta varten, 007.
lehti 