Euroopan komission ja valtiovarainiministeriön näkemykset Suomen velkakestävyydestä poikkeavat jonkun verran toisistaan. Keskusjärjestö STTK:n pääekonomisti Patrizio Lainà kirjoittaa Twitterissä, että Euroopan komission näkemys on huomattavasti myönteisempi.
– Komission mukaan velkasuhde ei ole räjähtävällä uralla vaan tasaantuu 75 prosentin kieppeille, huipun osuessa vuoteen 2024, Lainà tiivistää.
Riskejä kehityksessä on toki molempiin suuntiin.
Kokonaisarvio Suomen velkakestävyydestä on kuitenkin melko myönteinen näyttäen pääasiassa vihreää tai keltaista. #velkakestävyys
2/2 pic.twitter.com/C0Azz9Yw3e
— Patrizio Lainà (@PatrizioLaina) June 5, 2023
Luku on peräisin Euroopan komission maaraportista. Kyse on komission tekemästä arviosta.
– Riskejä kehityksessä on toki molempiin suuntiin. Kokonaisarvio Suomen velkakestävyydestä on kuitenkin melko myönteinen näyttäen pääasiassa vihreää tai keltaista.
Vihreä väri tarkoittaa matalaa riskiä, keltainen keskitasoa ja punainen on korkea. Pitkän aikavälin S2-velkakestävyydessä Suomi saa keskitason riskiarvion. Valtiovarainministeriö on käyttänyt S2-lukua arvioidessaan kestävyysvajetta. KU:ssa tutkijat ovat aiemmin kritisoineet VM:n katsantokantaa
Valtiovarainministeriö finanssineuvos Jenni Pääkkönen vastasi Twitterissä Lainàlle, että ero komission ja VM:n näkemyksissä johtuu eläkevaroista. Komissio näkee Suomen eläkesektorin ylijäämän vähentävän valtion velkaa, mutta VM ei niin tee. Pääkkösen mukaan Suomen lainsäädäntö ei mahdollista sitä.
Lainà ihmettelee, että valtiovarainministeriö katsoo velkakestävyyttä kapeammin kuin komissio. Komissio ottaa omassa katsauksessaan huomioon myös julkisten varojen kehityksen.
– Sinällään erikoista, että VM kiinnittää käytännössä kaiken huomion nimenomaan bruttovelkaantumiseen kun taas komissiokin puhuu laajemmin velkakestävyydestä, Lainà tiivistää.
Lainàn mukaan bruttovelkaantuminen ei kerro valtion velkakestävyydestä paljoa. Hän ottaa esimerkiksi osakekaupan.
– Jos ostaa esimerkiksi kymmenellä miljardilla eurolla osakkeita velaksi, eihän velkakestävyys siinä heikkene 10 miljardia, vaan pysyy lähtökohtaisesti samana – tai jopa vahvistuu, jos osakkeet tuottavat velan korkoa paremmin.
– Sama asia koskee työeläkeylijäämää.
lehti 