Kanneoikeuden saaminen ammattiliitoille tekisi mahdolliseksi päästä eroon palkkasyrjinnästä, jonka kohteena Suomessa työskentelevät ulkomaalaiset työntekijät usein ovat.
Työntekijöiden tasapuolisen kohtelun lisäksi SAK vaatii toimenpiteitä, joilla tilaajavastuulaki laajennetaan koskemaan koko alihankintaketjua, ulkomaisen ja suomalaisen yritystoiminnan saattamista tasavertaiseen asemaan sekä pääomatulojen verovalvonnan tehostamista.
Aloitteensa harmaan talouden vastaiseen taisteluun tiistaina julkistanut SAK on puheenjohtaja Lauri Lylyn mukaan liikkeellä, koska ilmiöstä on tullut vakava yhteiskunnallinen ongelma. SAK:n listassa lainsäädäntöön tarvittavista muutoksista on 25 kohtaa.
– Vielä voidaan tilanteen korjaamiseksi jotain tehdä. Jos pelisäännöt päästetään rapautumaan, vaikeutuu yritysten kilpailutilanne, työntekijöille kuuluvat velvoitteet jäävät yrityksiltä toteuttamatta ja yhteiskunta jää ilman verotuloja, kuvaa Lyly.
Työ- ja elinkeinojohtaja Matti Huutola muistuttaa harmaan talouden rehottavan erityisesti rakennusalalla, jolla ”tuskin puhdasta työmaata löytyy”.
Veronmenetykset 4,5 –5,5 miljoonaa euroa
Ammattiyhdistysliike on asiassa ollut tähän asti aktiivisin toimija, mutta keskustelu on Huutolan mukaan saanut uusia ulottuvuuksia ja laajentunut, kun rehellisin keinoin toimivat yrittäjät ovat heränneet huomaamaan merkittävän kilpailuvääristymän olemassaolon, sen, ettei menestyminen puhtain keinoin tahdokaan onnistua.
Huutola kertoo arvioista, joiden mukaan suomalaisten yrittäjien kärsimä kilpailuvääristymä on jopa 25 prosentin luokkaa.
–– Niin paljon halvempia urakkahintoja ulkomaiset yritykset saattavat tarjota.
Harmaan talouden koko on kesäkuussa eduskunnan tarkastusvaliokunnalle luovutetun tutkimuksen mukaan 10–14 miljardia euroa ja veronmenetykset kohoavat vuositasossa 4,5–5,5 miljardiin euroon.
– Emme puhu harmaasta taloudesta vain taloudellisena ongelmana, korostaa SAK:n ekonomisti Erkki Laukkanen silti.
Hänen mukaansa veronmenetyksillä on vinouttava vaikutus muun muassa yritysten väliseen kilpailuasetelmaan, veronmaksumoraaliin sekä palkansaajaryhmien välisiin suhteisiin.
Ongelman takana mekaanikkosääntö
Eduskunnalla luovutetun tutkimuksen mukaan Suomessa työskenteli vuonna 2009 pelkästään rakennusalalla ainakin 25 000 ulkomaalaista työntekijää. Heistä suurin osa oli ns. lähetettyjä työntekijöitä ja vain pieni osa suoraan suomalaisen työnantajan palveluksessa.
Verohallinnon tietoon tuli vain 2 000 – 3 000 lähetetyn työntekijän palkkatiedot. Näin pienen osuuden teki mahdolliseksi ns. mekaanikkosääntö, jonka mukaan veroilmoitusvelvollisuutta ei ole enintään kuusi kuukautta Suomessa työskentelevällä työntekijällä, joiden työnantajalla ei ole Suomessa kiinteää toimipistettä.
SAK:ssa katsotaan, että ongelman ydin on ulkomaista halpatyövoimaa hyödyntävä yritystoiminta, ei ulkomainen työvoima sinänsä. Vastakkain eivät myöskään ole lähtö- ja työntekijämaiden edut. Verot jäävät usein maksamatta molemmissa maissa.
Erityisesti rakennus-, kokoonpano- ja asennustoimintaan on tämän johdosta syntynyt Huutolan mainitsema kilpailuhäiriö, jota pahentaa se, että todellisuudessa moni ulkomalainen työntekijä jatkaa Suomessa kuuden kuukauden jakson jälkeenkin. Yrityksen nimi vaan on muuttunut.
Tilaajavastuu toimimaan
SAK edellyttää, että luovutaan mekaanikkosäännöstä, joka ei ole enää aikoihin ollut aito poikkeavan verokohtelun peruste. Se vaatii sen sijaan verovelvollisuuden edellyttämän kiinteän toimipaikan muodostumisajan lyhentämistä esimerkiksi kahteen kuukauteen.
Muutaman vuoden voimassa ollut tilaajavastuulaki on osoittautunut riittämättömäksi torjumaan harmaata taloutta. Laissa määrätyt laiminlyöntimaksut ovat mitättömiä verrattuna veroja ja maksuja laiminlyövien ja alipalkattua työvoimaa käyttävien saamaan hyötyyn.
Tilaajavastuulain toimivaksi saaminen edellyttää SAK:n mukaan muun muassa sitä, että tilaaja ja urakoitsija määrätään kantamaan yhdessä vastuu alemman portaan laiminlyönneistä
Kanneoikeus liitoille ilman valtuutusta
SAK haluaa ammattiliitoille oikeuden ajaa työntekijän puolesta kannetta tuomioistuimissa. Ulkomaalaisen työntekijän puolesta tulisi ammattiliitoilla olla oikeus ajaa kannetta riippumatta tämän tahdosta, ilman tämän valtuutusta.
Tarvetta tähän lisää se, miten valtion tuottavuusohjelma on vaikuttanut työsuojelutoimintaan. Se on vähentänyt työsuojeluviranomaisten mahdollisuuksia tehdä työpaikkatarkastuksia. Vastalääke tähän olisi lisätä ammattiliittojen valtuuksia työehtovalvonnassa. Siihen työhön liitoissa on valmiutta.
– Miljardeja virtaa Suomesta ulos, kuvaa Erkki Laukkanen tilannetta, joka on seurausta puutteista pääomatulojen verotuksen valvonnassa. Menetykset pääomatuloveroista ovat lisäksi nopeimmin kasvava ja kansainvälisessä toimintaympäristössä helposti kätkettävissä oleva harmaan talouden muoto.
SAK vaatiikin pääomatulojen saattamista samalle viivalle muiden tuotantotekijätulojen kanssa ja veroviranomaisille tiedot ulkomaille miljardeja vievien pääomatulojen saajista.
Keinoiksi tässä työssä tarvitaan muun muassa verohallinnolle tietojensaantioikeutta hallintarekisteröityjen arvopapereiden omistajista ja rahanpesun valvontaa varten saatujen tietojen käyttöoikeutta myös verovalvonnassa.
Verovalvonta vaatii erikoistumista
SAK antaa maan hallitukselle tunnustusta siitä, että se on käynnistänyt hankkeet käännetyn alv-järjestelmän toteuttamiseksi rakennusalalla. Se on perustanut myös uuden selvitysyksikön.
SAK:n aloitelistassa on kuitenkin lisäystoive tällekin lohkolle. Harmaan talouden monimuotoisuus edellyttää viranomaisilta myös erikoistumista. Siksi keskusjärjestö esittää kansainväliseen verovalvontaan keskittyvän yksikön perustamista verohallintoon
SAK:n esittämät konkreettiset ehdotukset lainsäädännön muuttamiseksi on esitetty julkaisussa SAK:n aloitteet harmaan talouden torjumiseksi. Julkaisu löytyy SAK:n verkkosivuilta
uutiskirje 
