ELY-keskuksilta kerättyjen tietojen mukaan maakuntien bussiliikenteen peruspalvelut pystytään turvaamaan ensi vuonna, jos valtiolta saadaan minimissään 52 miljoonalla eurolla tukea.
Alueellista joukkoliikennerahaa on valtion budjetissa luvassa ensi vuodelle noin 40 miljoonaa euroa. Vaje olisi siis 12 miljoonaa euroa.
Pohjois-Savon ja Varsinais-Suomen ELY-keskusten työryhmän arvioissa päädyttiin vähän aiemmin siihen, että yhteen laskettu vaje olisi kahdeksan miljoonaa.
– Joka tapauksessa esitetty 40 miljoonaa on täysin riittämätön, toteaa työryhmän puheenjohtaja, Pohjois-Savon ELY-keskuksen joukkoliikennepäällikkö Seppo Huttunen.
Jos eduskunta hyväksy hallituksen esityksen, maakuntien bussipalvelut kutistuvat Huttusen mukaan entisestään.
– Käytännössä joudutaan päättämään, karsitaanko lipputukea vaiko ostoliikennettä.
Se tarkoittaa joko työ- ja opiskelumatkojen kallistumista tai kuntakeskusten välisen liikenteen vähenemistä.
Kustannustaso noussut
Liikenneviraston julkisen liikenteen vastuualueen johtaja Pekka Rintamäen mukaan ongelma on se, että koko 2000-luvun alueelliseen joukkoliikenteeseen suunnattu tuki on ollut noin 40 miljoonan euron luokkaa, vaikka polttoaine- ja työvoimakustannukset ovat nousseet.
– Tuona aikana kustannusindeksi on muuttunut noin sadan pinnasta 130:een. On selvää, että liikennettä saadaan aina vaan enemmän.
Tuetun liikenteen määrä uhkaa Rintamäen mukaan supistua merkittävästi, 3-5 prosentin verran.
– Eniten tämä koskee peruspalvelutasoista liikennettä eli ostettua liikennettä harvaanasutuilla alueilla, hän sanoo.
Liikennevirasto teki kahden erilaisen ELY-keskuksen, Varsinais-Suomen ja Pohjois-Savon keskusten, kanssa selvityksen rahoitusvaihtoehdoista. Mukana oli monenlaisia skenaarioita.
Työryhmän jäsenet selvittivät esitetyn budjettirahan vaikutuksista erityisesti omalla alueellaan, mutta laativat sitten myös kaikkia yhdeksää keskusta koskevan arvion puuttuvien miljoonien määrästä.
Kun liikennevirasto sitten kysyi minimitarvetta suoraan yhdeksältä keskukselta, ne vastasivat pystyvänsä turvaamaan peruslinjat ja toteuttamaan kaupunkiseutuja koskevat kehittämishankkeet, jos tukea kokonaisuudessa maksetaan 52 miljoonaa euroa.
Huttusen työryhmän pienemmäksi jäänyt vaje selittyy Rintamäen mukaan muun muassa sillä, että selvityksestä puuttui väkirikas Helsinki ja harvaanasuttu Lappi.
Pohjois-Savossa parin miljoonan vaje
Pohjois-Savossa rahoitusvaje on Huttusen mukaan 2-2,5 miljoonaa. Ensi vuonna alueelle on luvassa kahdeksan miljoonaa, mikä on 0,6 miljoonaa vähemmän kuin tänä vuonna.
Pohjois-Savon ELY-keskus on keskuksista laajin. Sen alueella on kolme maakuntaa. Siellä peruspalvelutasoisella kuntakeskusten välisellä liikenteellä on Huttusen mukaan huomattavasti suurempi merkitys kuin vaikkapa Varsinais-Suomessa, koska alueella on paljon haja-asutusta.
Esitetyn 40 miljoonan lisäksi budjetissa on suurille kaupungeille luvassa 10 miljoonaa liikenteen kehittämiseen.
Rintamäen mukaan kyse ei kuitenkaan ole siitä, että tukea suunnattaisiin enemmän suurille ja pienet kärsisivät.
– Suurissa kaupungeissa valtionosuus on reilu prosentti, kun maaseutukunnissa tuki on lähemmäs 40 prosenttia.
uutiskirje 
