Venäjänkielinen puheensorina yllättää Tromssan lentokentällä. Pienessä sivuterminaalissa parinkymmenen miehen joukko odottaa lentoa Longyearbyeniin Huippuvuorille. He ovat kaivosmiehiä ja rakennusmiehiä Itä-Ukrainan Donetskista ja Luhanskista.
Longyearbyeniin päästyään miehet jatkavat vielä laivalla kahden tunnin matkan Barentsburgiin, missä venäläinen valtionyhtiö Arktikugol on louhinut kivihiiltä vuodesta 1932.
Huippuvuorten länsilaidalla sijaitsevassa Barentsburgissa on tänä päivänä noin 400 asukasta, joista kaksi kolmasosaa työskentelee hiilikaivoksella ja loput ovat töissä matkaoppaina, hotellityöntekijöinä, matkamuistomyyjinä tai muutama vuosi sitten avatussa pienpanimossa. Alueella on myös venäläinen säähavaintoasema ja avaruussäteilyn mittausasema.
Kaikki asukkaat ovat ukrainalaisia tai venäläisiä. Paikallisessa venäjänkielisessä koulussa on 40 oppilasta.
Huippuvuoret kuuluvat Norjalle, mutta vuonna 1920 solmitun Huippuvuorten sopimuksen mukaan kaikilla muillakin sopimuksen allekirjoittajamailla ja näiden kansalaisilla on alueella yhtäläinen oikeus kalastaa, metsästää ja harjoittaa merenkulkua, kauppaa tai kaivostoimintaa.
Alueelle ei saa rakentaa sotilastukikohtia, ja ulkomaisten sotavoimien läsnäolo on kielletty.
Barentsburgin ensimmäiset pysyvät asukkaat olivat Suomesta, Knut Emil Glad ja hänen vaimonsa Anna Josefine. Joukko norjalaisia liikemiehiä suunnitteli alueelle hiilikaivosta, ja vuonna 1912 Glad palkattiin vahtimaan kaivosvaltausta talven yli. Keväällä 1913 Anna Josefine synnytti poikavauvan.
Karuissa Jäämeren oloissa ihmiset ovat perinteisesti pitäneet yhtä, niin myös Huippuvuorilla.
Norjalaiset eivät saaneet kerättyä riittävästi pääomaa kaivoksen käynnistämiseen, ja alue myytiin hollantilaiselle kaivosyhtiölle. Hollantilaiset nimesivät alueen Barentsburgiksi 1500-luvulla Jäämerellä liikkuneen tutkimusmatkailija Willem Barentsin mukaan.
Vuonna 1932 kaivos myytiin neuvostoliittolaiselle Arktikugolille. Yhtiö on parhaimmillaan louhinut Barentsburgista satojatuhansia tonneja kivihiiltä vuodessa. Paikkakunnan nykyiset rakennukset ovat pääasiassa 1970-luvulta, jolloin Neuvostoliitto oli voimissaan ja Barentsburgissa asui yli kaksituhatta ihmistä.
Barentsburgin keskusaukiolla värikkäiden kerrostalojen edustalla jököttää edelleen pieni Leninin patsas. Talon edessä olevassa plakaatissa lukee: tavoitteemme on kommunismi!
n
Karuissa Jäämeren oloissa ihmiset ovat perinteisesti pitäneet yhtä, niin myös Huippuvuorilla. Kylmän sodan ajoista lähtien Longyearbyenin ja Barentsburgin asukkaat ovat tavanneet yhteisissä lentopallo-otteluissa, ja koululaiset ovat tehneet jouluvierailuja toistensa luokse Isfjorden-vuonon vastakkaiselle laidalle.
Ukrainan sota muutti tilanteen. Huippuvuorten norjalainen kuvernööri vierailee Barentsburgissa edelleen joka kuun viimeisenä perjantaina tapaamassa Venäjän paikallisen konsulaatin johtajan ja kaivosyhtiö Arktikugolin johtajan, mutta Venäjän vastaisten pakotteiden vuoksi suorat lennot Venäjältä on keskeytetty ja Longyearbyenin matkailuyrittäjiä on kehotettu katkaisemaan suhteensa Barentsburgissa operoivan venäläisen matkatoimiston kanssa. Matkatoimisto on Arktikugolin tytäryhtiö ja sen myötä Venäjän valtion omistuksessa.
Sodan alkamisen jälkeen Iso-Britannia lakkasi ostamasta Barentsburgista louhittua kivihiiltä. Suurin osa hiilestä kuljetetaan nyt laivalla Murmanskiin.
Pakotteiden vuoksi venäläisten luottokortit eivät myöskään enää toimi Norjassa.
n
Venäjän hyökkäyssota on tietysti vaikuttanut myös Barentsburgin ukrainalaisten ja venäläisten keskinäisiin väleihin. Ukrainalaisilla on perheenjäseniä ja sukulaisia kotimaassa rintaman molemmin puolin, ja myös venäläisistä monet vastustavat sotaa.
Samalla venäläiset työnjohtajat kutsuvat sotaa erikoisoperaatioksi ja ovat kieltäneet työntekijöitä kommentoimasta Ukrainan tilannetta julkisesti sometileillään.
Venäjän uusi konsuli puolestaan järjesti toukokuussa toisen maailmansodan päättymisen vuosipäivänä lippukulkueen, johon osallistui letka maastoautoja ja kymmeniä moottorikelkoilla ajavia miehiä, osa vihreissä sotilashaalareissa.
– Ihmiset täällä eivät yleensä puhu politiikasta, Pietarista kotoisin oleva matkaopas Natalia kertoi paikan päällä käyneelle kanadalaiselle toimittajalle.
– Kun keskustelu kiihtyy, vaihdamme puheenaihetta.
Tämä oli kuulemma asia, jonka venäläiset oppivat jo Neuvostoliiton aikana.
n
Ukrainan sodan vuoksi norjalaisten ja venäläisten ilmastotutkijoiden aiemmin tiivis yhteistyö on myös jäissä. Ilmasto on lämmennyt Huippuvuorilla 2,7 astetta viime vuosikymmenten aikana, ja Barentsinmeren jääpeite on ohentunut kolmasosaan aiemmasta.
Jännitteitä lisäävät myös Venäjän manööverit arktisella merialueella. Manner-Norjan ja Huippuvuorten välillä kulkenut tietoliikennekaapeli katkesi hämäräperäisesti vuoden 2022 alussa. Tekijäksi epäillään katkeamispaikan kohdalla pidemmän aikaa liikkunutta venäläistä kalastusalusta.
Kaivosyhtiö Arktikugol haluaa tässä tilanteessa lisätä turismia Barentsburgissa. Hotelleja ja museoita on remontoitu, ja Neuvostoliiton aikaisista kerrostaloista tarjotaan nyt asuntoja vuokralle etätyötä tekeville mielellään venäjän kieltä hallitseville vieraille.
Venäjä on kaavaillut Barentsburgiin myös uutta vetyvoimalla toimivaa puhtaan energian tutkimuslaitosta yhteistyössä muiden Brics-maiden eli Brasilian, Intian, Kiinan ja Etelä-Afrikan kanssa.
uutiskirje 
