Pääministeri Mari Kiviniemi (kesk.) luetteli oman hallituksensa ja edeltäjänsä Matti Vanhasen (kesk.) toisen hallituksen tekemisiä, kun vastasi keskiviikkona opposition välikysymykseen suomalaisen työn turvaamisesta ja harmaan talouden torjunnasta. Viesti oli, että kaikessa on edistytty.
Välikysymyksestä keskustellessaan eduskuntaryhmät laidasta laitaan olivat harvinaisen yksimielisiä siitä, että aihe on tärkeä ja hallituspuolueet kiittelivät oppositiota Vasemmistoliiton aloitteesta tehdystä välikysymyksestä.
Yksimielisyys oli kuitenkin sangen ohutta erityisesti harmaan talouden eli talousrikollisuuden torjunnan onnistumisesta.
Kiviniemen luettelo viranomais- ja työllistämisresurssien vahvistamisesta tilaajavastuulakiin ja käännettyyn arvonlisäveroon sekä perustettuihin työryhmiin ei vakuuttanut oppositiota. Muiden muassa välikysymyksen ensimmäinen allekirjoittaja Paavo Arhinmäki (vas.) ihmetteli sitä, että hallituspuolelta kehutaan työn tuloksia hyviksi.
– Me veronmaksajat menetämme joka vuosi viisi miljardia euroa, hän muistutti pelkästään maksamattomina veroina saamatta jäävästä summasta.
Vasemmiston Annika Lapintie kuvasi hallituksen toimia pintaraapaisuksi tilanteessa, jossa harmaa talous eli talousrikollisuus kasvaa entisestään.
Pääministeri joutuikin myöntämään, että tulokset ehkä näkyvät hitaasti.
Karhunpalvelus työmarkkinoille?
Kiviniemi jo tuttuun tapaansa hyökkäsi oppositiota vastaan syyttämällä toimettomuudesta niitä hallituksia, joissa oppositio on vaikuttanut. Hän vaati ammattiyhdistysliikettä kantamaan vastuuta Suomen kilpailukyvystä ja syytti SDP:tä suomalaisyritysten opettamisesta virolaisen vuokratyön käyttöön, kun Viron EU-jäsenyyden yhteydessä rajoitettiin työvoiman vapaata liikkuvuutta kahden vuoden siirtymäajalla.
– Tämä oli lähihistorian suurimpia karhunpalveluksia yhteisille työmarkkinoille.
SDP:ssä oltiin eri mieltä ja muistutettiin, että kolmea maata lukuunottamatta kaikissa EU-maissa oli voimassa siirtymäaika, kun uusia jäsenmaita otettiin 2004.
Investoinnit ulkomaille
Arhinmäki antoi Kiviniemelle istunnossa tilastot siitä, kuinka paljon suomalaista työtä on siirtynyt ulkomaille kymmenessä vuodessa.
– Suuret suomalaiset yhtiöt eivät investoi Suomeen, vaan vievät kiihtyvää tahtia työpaikkoja pois Suomesta.
Hän totesi, että liikevaihdon perusteella suomalaisyritysten ulkomailla olevien tytäryritysten toiminta on nelinkertaistunut ja suomalaisten osakeyhtiöiden maksamat osingot kolminkertaistuneet tuona aikana.
– Jos suurilla yrityksillä ei ole moraalia eikä vastuuta työntekijöistä, on valtiovallan pantava ne vastuuseen, hän vaati.
Hallitus italialaisessa lakossa
Markus Mustajärvi esitti vasemmiston ryhmäpuheessa tilaajavastuulain parantamista, kanneoikeutta ammattiliitoille ja veronumerojärjestelmän käyttöönottoa työmaille. Hän arvioi vastuuttomaksi hallituksen esitystä, jonka mukaan kolmansilta mailta tulevalta työvoimalta poistetaan saatavuusharkinta. Samaa sanottiin demarileiristä.
– Harmaan talouden suhteen hallitus on tehnyt italialaisen lakon. Ollaan tekevinään, mutta kuitenkaan ei tehdä, Mustajärvi sanoi.
Hän harmitteli myös valtion tuottavuusohjelmaa, joka syö talousrikollisuuden torjunnan edellyttämiä valvonnan resursseja.
– Tällä hetkellä kukaan ei tiedä, kuinka paljon maassa työskentelee ulkomaalaista työvoimaa.
Hän totesi lisäksi rasismin saavan otollisen kasvualustan, kun velvoitteensa hoitavat yritykset ja työntekijät ajetaan ulos markkinoilta.
lehti 