SAK:n varapuheenjohtaja Matti Huutola (vas.) arvosteli torstaina SAK:n valtuustossa Kiljavalla suomalaista asumispolitiikkaa. Hän totesi yhteiskunnan tuen kohdistuvan verovähennysoikeuden kautta suurelta osin omistusasumiseen.
– Verotuen tiedetään siirtyvän suoraan asuntojen hintoihin ja sitä kautta se nostaa myös vuokria. Järjestelmästä hyötyvät pankit, grynderit ja rakennusliikkeet. Omistusasumisen suosiminen on tulonsiirto hyvätuloisille ja isojen asuntojen kotitalouksille. Asuntolainojen korkovähennyksellä maksatetaan auton tai purjeveneen hankintaa. Sekös tuntuu oikeudenmukaiselta vuokralla asuvasta pienipalkkaisesta tarjoilijasta, siivoojasta tai opiskelijasta.
– Sen sijaan vuokra-asujat maksavat vuokrissaan myös kaikki pääomakustannukset. Lisäksi he maksavat vuokrien tasausjärjestelmien kautta usein myös muiden asuntojen rakentamisen pääomakustannuksia.
Korkovähennys pitäisi Huutolan mukaan rajata koskemaan ensiasunnon hankintaa ja ohjattava järjestelmästä vapautuvat varat asumistuen tason korottamiseen. Uudistus voitaisiin saattaa voimaan siten, että se koskisi vain uusia asuntolainoja.
Lisää vuokra-asuntoja
Asuntorakentamiseen tarvitaan Huutolan mukaan vakautta ja sitä saadaan ylläpitämällä riittävän laajaa vuokra- ja asumisoikeusasuntorakentamista. Koska Suomen väkiluku kasvaa aiempaa arviota nopeammin, tarvitaan noin 35 000 asunnon vuosituotantoa tällä vuosikymmenellä. Siitä ainakin kolmasosa olisi oltava vuokra- ja asumisoikeusasuntoja. Valtion tuotantotuen ehtoja on myös parannettava.
– Yleishyödylliset vuokra-asunnot ovat nuorten ja pätkätyömarkkinoilla olevien asumisen kannalta avainasemassa. Vuokra-asumisen on nuorten pääasumismuoto. Kohtuuhintainen vuokra-asuminen on tärkein tekijä, jotta työvoiman liikkuvuudesta yleensä voidaan puhua. Ja jotta palvelualojen työntekijät voivat asua lähellä työpaikkoja, vuokra-asuntoja tarvitaan kasvukeskusten ydinalueillakin.
– Vuokra-asuminen on tehtävä tasaveroiseksi asumismuodoksi ja vuokralaisten asemaa on parannettava. Myös asumisoikeusasumisen roolin vahvistaminen omistamisen ja vuokraamisen välimallina edellyttää lainmuutoksia, jotta asumisoikeusasukkaat voivat nykyistä enemmän vaikuttaa päätöksentekoon ja luottaa asumismallinsa turvallisuuteen.
Lyly linjasi kolmikannan
SAK:n puheenjohtaja Lauri Lyly (sd.) puolusti valtuustolle keskusjärjestön roolia kolmikantaisessa neuvottelupöydässä. Hän otti esimerkiksi työuraneuvottelut, joissa kuitenkaan pelkillä eläkeikäkeskusteluilla ei saada yhteistä sopimusta aikaiseksi.
– On haettava kolmikantaisesti ratkaisuja ainakin seuraavista asioista: työelämän osaamisen parantamisesta, työkyvyttömyyseläkkeiden syiden torjumisesta, eläkkeiden riittävästä tasosta ja rahoituksesta, työelämän murroksista huolehtimisesta, työttömyysturvan selkeyttämisestä ja harmaan talouden kitkemisestä.
Lylyn mukaan kaikilla näillä on vaikutusta työuriin ja siksi niiden ympärille tulisi rakentaa laaja sopimus.
Kiljavalla kokoontuva kokous on SAK:n nykyisen valtuuston viimeinen. SAK:n kesäkuussa 2011 kokoontuva edustajakokous valitsee keskusjärjestölle uuden valtuuston, hallituksen ja puheenjohtajan.
SAK:n jäsenliittojen lähetystö pyysi torstaina Lauri Lylyä jatkamaan tehtävässään seuraavan viisivuotiskauden. Lähetystössä oli mukana edustajia kaikista keskeisistä jäsenliitoista. Lyly suostui liittojen pyyntöön.
uutiskirje 
