Asiantuntijaselvitys kohdistaisi veronalennukset pieni- ja keskituloisiin ja yhdentäisi arvonlisäverotusta.
Pääomatulot progressiivisen verotuksen piiriin, tuloveron alennuksien kohdistaminen pieni- ja keskituloisille, yritysveron lasku 24 prosenttiin, asuntolainan korkomenojen verovähennysoikeus ö-mappiin…
Muun muassa tällaisia manööverejä sisältyy eläkevakuutusyhtiö Ilmarisen talousjohtajan Jaakko Kianderin ja Tampereen yliopiston professorin Jukka Pirttilän verouudistusehdotukseen.
Veroasteen noustava
– Jos halutaan pitää kiinni julkisista palveluista ja tulonsiirroista, ei ole muuta vaihtoehtoa kuin nostaa kokonaisveroastetta, sanoi sosiaalidemokraattisen ajatuspajan Kalevi Sorsa -säätiön tilaamaa veroehdotusta esitellyt kansantaloustieteen professori Jukka Pirttilä tiistaina Helsingissä.
– Toinen tarve (verouudistukselle) on se, että verotuksen tuloja uudelleen jakava vaikutus on heikentynyt, hän sanoi.
Pirttilän ja Kianderin esityksessä luovutaan pääomatulojen tasaverotuksesta. Pääomatulojen veroa ehdotetaan muutettavaksi progressiiviseksi, siten että alle 5000 euron pääomatulot ovat verovapaita ja tuon rajan ylittävistä tuloista maksetaan veroa 33 prosenttia.
Yritysveroa sen sijaan laskettaisiin 26:sta 24 prosenttiin. Tämän aggressiivisempaan verokilpailuun ei Suomen ole Kianderin ja Pirttilän mukaan syytä lähteä.
– Pidetään siitä tai ei, niin kansainvälinen verokilpailu aiheuttaa paineita erityisesti yritysten voittoverotukselle, Pirttilä sanoi.
Alennukset pieni- ja keskituloisille
Tuloveron alennukset tulisi Kianderin ja Pirttilän mukaan kohdistaa ryhmiin, joissa verotus häiritsee eniten työnteon kannattavuutta, eli pieni- ja keskituloisiin.
– Selvitysten mukaan suurimpia ongelmia työllisyyden kannustamisessa on pienituloisessa päässä sekä sellaisissa kotitalouksissa, joissa on lapsia, Pirttilä sanoi.
Pirttilä muistutti, että kaikkein köyhimpien kansalaisten aseman parantaminen ei onnistu yksin verouudistuksin, sillä pienituloisimmat maksavat myös vähän veroja. Heikko-osaisimpien auttaminen edellyttäisi siis myös sosiaaliturvan tason nostamista.
Toisin kuin valtiovarainministeriön alivaltiosihteerin Martti Hetemäen verotyöryhmä, Kiander ja Pirttilä eivät näe mitään syytä siirtää verotuksen painotusta tuloverotuksesta kulutusveroihin. He kuitenkin yhtenäistäisivät arvonlisäverotusta luopumalla alennetuista arvonlisäverokannoista. Tämä merkitsisi muun muassa ruuan alv:n nousua 23 %:iin. Tästä pienituloisimmille koituva haitta olisi kompensoitava sosiaaliturvan parannuksin.
Monista verovähennysoikeuksista voitaisiin Kianderin ja Pirttilän mukaan luopua. Esimerkiksi asuntolainojen korkojen verovähennysoikeus voitaisiin viskata tietyn siirtymäajan sisällä silppuriin.
– Monilla poliitikoilla on ollut houkutus ehdottaa erilaisia vähennyksiä, jotka ovat kumuloituessaan aiheuttaneet sen, että veropohjamme on supistunut, Pirttilä sanoi.
uutiskirje 
