Vasemmistoliiton Jaakko Laakso ihmetteli, miksi EU ja Nato ovat parempia kuin YK. Hän nosti asian esille keskiviikkona eduskunnassa, kun käsiteltiin hallituksen selontekoa Suomen osallistumisesta EU:n taisteluosastoihin ensi vuonna.
– On kysyttävä, miksi Suomi ei ole vastannut myönteisesti YK:n lukuisiin ehdotuksiin, joiden avulla järjestön omaa kriisivalmiutta ja nopean toiminnan kykyä olisi kasvatettu, Laakso sanoi.
Tarvitaanko palokuntaa, joka ei ole valmis lähtemään palopaikalle?
Vuodesta 2007 olemassa olleita EU:n valmiusosastoja ei ole kertaakaan käytetty missään operaatiossa. Siihen vaadittiin laajalti korjausta.
Suomen on tarkoitus olla mukana kahdessa valmiusosastosta, joista toista johtaa Ruotsi ja toista Alankomaat. Suomalaissotilaita mukana olisi 300.
– Näyttää ilmeiseltä, ettei nyt valmiusvuoroon asetettavia joukkoja tulla käyttämään. Onkin syytä vakavasti pohtia, kannattaako sellaista palokuntaa pitää yllä, joka ei ole valmis lähtemään palopaikalle juuri minkäänlaisessa tilanteessa, arvioi keskustan Juha Korkeaoja.
Hän vaati joustavaa käyttöä, jotta valmiuteen panostetut resurssit pystyttäisiin hyödyntämään kunnolla.
Pelkkä valmiudessa olo ei auta yhtäkään väkivallan uhria
Myös kokoomuksen ryhmäpuhuja Juha Hakola vaati lisää joustavuutta osastojen käyttöön. Nyt sitä rajoittaa esimerkiksi käytön neljän kuukauden aikaraja ja se, että EU:n täytyy olla yksimielinen päätöksestä lähettää joukkoja johonkin.
Hakola halusi Suomelta EU:lle selkeän viestin siitä, että maailmalla tarvitaan EU:n panosta, johon Suomi on valmis osallistumaan.
– Pelkkä valmiudessa olo on kallista eikä auta yhtäkään väkivallan uhria.
Joukot ovat olleet valmiudessa vuodesta 2007 ja ensi vuodelle osuva valmius maksaa Suomelle kaikkiaan lähes 30 miljoonaa euroa, vaikka 300 sotilaan ryhmä ei joutuisi toimintaan.
Myös SDP:n Reijo Kallio vaati, että EU:n sotilaallista kriisinhallintokykyä on vahvistettava. Hän oli huolissaan siitä, että jäsenmaiden mielenkiinto taisteluosastoja kohtaan hiipuu, jos osastoja ei lähetetä operaatioihin.
Miksi Eu ja Nato ovat parempia kuin YK?
Vasemmiston Laakso totesi, että EU:n taisteluosastojen keskeisenä käyttötarkoituksena on valtioneuvoston selonteon mukaan YK:n tukeminen.
– Toistaiseksi taistelujoukot eivät ole tukeneet ainoatakaan YK:n rauhanturvaoperaatiota, hän korosti.
Hän epäili, että taistelujoukoista on tarkoitus luoda euroarmeijan siemen.
– Itse asiassa EU:n taisteluosastot, joita ei ole ylipäänsä kertaakaan käytetty, ovat luoneet eräille mukana oleville valtioille jopa tekosyyn olla vastaamatta myönteisesti YK:n pyyntöihin osallistua rauhanturvaoperaatioihin. Emme voi osallistua, koska olemme valmiusvuorossa eli istumassa ja odottamassa kädet ristissä mahdollista kutsua EU:n kriisinhallintaoperaatioihin.
Kehitysavulla enemmän hyvää aikaan
Laakso arvioi, että EU ja Nato ovat Suomen ulkopolitiikan työlistalla tärkeysjärjestyksessä korkeammalla kuin YK.
– Jos kyse olisi vain Suomen oman puolustuskyvyn parantamisesta, voitaisiin EU:n taisteluosastoihin käytettävät voimavarat suunnata tehokkaammin, esimerkiksi lisäämällä kertausharjoituksiin osallistuvien määrää, Laakso esitti.
Yleisesti myönteiseen suhtautumiseen valmiusjoukkoihin toivat särön muutamat siviilikriisinhallintaa korostaneet puheenvuorot. Vasemmiston Minna Sirnö muistutti, että Afganistanissa kuolee enemmän naisia raskauksiin ja synnytyksiin kuin muuta paikallista väkeä maan rauhattomasta tilasta huolimatta.
Vasemmiston Annika Lapintie puolestaan halusi kyseenalaistaa taisteluosastojen järkevyyden. Hänestä lähes 30 miljoonan euron panoksella kehitysapuun ja siviilikriisinhallintaan saataisiin paljon enemmän hyvää aikaan.
Myös Perussuomalaisilla oli oma linjansa. Pentti Oinonen korosti, että ensin tulee huolehtia omista. Hän viittasi Suomen puolustukseen.
Presidentti päättää
Vaikka eduskunta päättää valmiusjoukoista, lopullisen päätöksen suomalaissotilaiden osallistumisesta valmiustilaan tekee tasavallan presidentti.
Täysistunnossa keskusteltiin myös miinalaiva Pohjanmaan lähettämisestä Somalian rannikolle. Eduskunnan valiokunnissa lähes 12 miljoonan euron operaatiota pidettiin kalliina, mutta perusteltuna. EU:n Atalanta-operaatiolla turvataan ruokakuljetuksia Somaliaan sekä torjutaan ja ennaltaehkäistään merirosvousta.
lehti 