Biosfäärialueen vyöhykkeet
Yli 745 000 hehtaaria Etiopian Kafan metsästä on julistettu Unescon biosfäärialueeksi. Alue on jaettu kolmeen vyöhykkeeseen:
Ydinalue kattaa tuhoutumattomat metsät, joita asukkaat ovat aina kunnioittaneet pyhinä paikkoina.
Puskurivyöhykkeellä harjoitetaan monenlaista maataloutta vahingoittamatta jäljellä olevaa metsää.
Siirtymävyöhykkeeltä puut on kaadettu, ja siellä toimii viljatiloja sekä suuria kahvi- ja teeplantaaseja. IPS
Kochito Gabre, 50, on viettänyt ison osan elämästään tuhoten metsiä, mutta nyt hän varjelee kumppaneineen suojelumetsää Etiopian ylängöllä.
Noin 500 kilometrin päässä Etiopian pääkaupungista Addis Abebasta lounaaseen sijaitseva Kafan metsäalue tunnetaan villinä kasvavan arabicakahvin kotiseutuna.
Alueella sijaitsee yli puolet Etiopian jäljellä olevasta ikivihreästä ylänkömetsästä, jota leimaavat monimuotoinen kasvillisuus ja kosteikot.
Vuotuinen sademäärä on yli 2 400 millimetriä, ja alueella virtaa kolme suurta jokea, Gojeb, Dinchia ja Woshi.
Lähes puolet tuhottu
Yli 750 000 hehtaaria Kafan metsää julistettiin kesäkuussa osaksi biosfäärialuetta, joita YK:n kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestö Unesco valvoo. Järjestön Ihminen ja biosfääri -ohjelma yhdistää luonnonvarojen hyödyntämisen ja vaalinnan.
Sekä suur- että pientilat ovat vuosikymmeniä raivanneet Kafan puustoa pelloiksi hävittäen 43 prosenttia metsäalasta.
Raivaus ja puiden hyötykäyttö ovat vaikeuttaneet metsien suojelua, Kafan maatalousviraston asiantuntija Terefe Weldegabriel valittaa.
Kahvi-, avokado- ja etiopianbanaanipuita kasvava Kochiton tila antaa kuitenkin toivoa paremmasta.
Kochito johtaa osallistavan metsänhoidon ryhmää, joka valvoo 1 200 hehtaarin aluetta. Kafassa on 60 vastaavaa ryhmää.
Viljelyä vyöhykkeittäin
Metsänhoitoryhmien jäsenet tuottavat suojelussa metsässä kahvia, kardemummaa, pitkäpippuria ja hedelmiä. Ympäröivällä puskurivyöhykkeellä sijaitsevat varsinaiset maatilat.
– Viime vuonna sain 150 kiloa hunajaa, 200 kiloa kahvia sekä mausteita ydinmetsästä. Lisäksi tuotin hedelmiä, kahvia ja muita viljakasveja pelloillani, Kochito kertoo.
Hänen mukaansa viljelykset ovat nyt aiempaa paremmin suojassa villieläimiltä, kuten apinoilta ja paviaaneilta.
Kochito pääsi peltometsäviljelyn alkuun seudulla vuosina 1998–2004 toimineen brittiläisen Farm Africa -järjestön tuella.
– Metsä on meille elämän lähde, mutta emme tajunneet tuhoavamme sitä. Me vain laajensimme peltojamme, kunnes saimme opastusta, Kochito kertoo.
Tukea ja uhkia
Unescon suojeluhanke kannustaa Kochiton mukaan jatkamaan metsien kestävää käyttöä. Avuksi on saatu saksalainen luontojärjestö Nabu.
– Saksan ympäristöministeriö on luvannut 3,1 miljoonaa euroa useiden hankkeiden toteuttamiseen alueella, Nabun Kafan-hanketta vetävä Mesfin Tekle kertoo.
Ohjelmassa on kestävää kahvinviljelyä, 10 000 hehtaarin uudelleenmetsitys, 10 000 uudenaikaisen tulisijan toimittaminen sekä metsän tilan ja ilmastonmuutoksen seurantaa.
Täysin turvassa Kafan metsät eivät edelleenkään ole. Valtiolta toimiluvan saaneet kaupalliset maatilat jatkavat puiden kaatoa, metsäviraston Terefe sanoo.
– Unescon julistus ei riitä. Teemme omaa toimintasuunnitelmaa ja haemme tukea sen toteuttamiseen, hän jatkaa.
Biosfäärialueen vyöhykkeet
Yli 745 000 hehtaaria Etiopian Kafan metsästä on julistettu Unescon biosfäärialueeksi. Alue on jaettu kolmeen vyöhykkeeseen:
Ydinalue kattaa tuhoutumattomat metsät, joita asukkaat ovat aina kunnioittaneet pyhinä paikkoina.
Puskurivyöhykkeellä harjoitetaan monenlaista maataloutta vahingoittamatta jäljellä olevaa metsää.
Siirtymävyöhykkeeltä puut on kaadettu, ja siellä toimii viljatiloja sekä suuria kahvi- ja teeplantaaseja. IPS
lehti 