Valtiovarainministeriön päivitys alkuvuodesta julkistettuihin julkisen talouden kestävyysvajelaskelmiin toi suosituksia entistä tiukempaan ohjelmaan talouden tasapainottamiseksi.
Odotettua parempi talouskasvu tänä vuonna on vähän helpottanut lähtötilannetta. Silti virkamiehet laskevat julkisessa taloudessa eli valtion ja kuntien taloudessa sekä sosiaaliturvarahastoissa yhteensä vuonna 2015 olevan edelleen viittä prosenttia kansantuotteesta vastaava kestävyysvaje. Nykyisen meno- ja tulokehityksen pohjalta arvioituna alijäämä on silloin noin kaksi miljardia euroa. Jotta edessä olevista hoivamenojen kasvusta selvittäisiin eikä velkaantuminen karkaisi käsistä, tuloja pitäisi olla kuitenkin kahdeksan miljardia euroa enemmän kuin menoja.
Vajeen kokoon kurominen vaatisi runsaan kymmenen miljardin euron tulojenlisäyksiä tai menojenleikkauksia vuodesta 2012 vuoteen 2015. Pelkän talouskasvun varassa vaje ei ministeriön virkamiesten laatiman arvion mukaan mene umpeen, vaikka talouden arvioidaankin kasvavan runsaan kahden prosentin vauhtia.
Viime talvena ministeriön raportissa puhuttiin vielä kahden vaalikauden ohjelmasta, jolla kestävyysvaje kurotaan kasaan. Nyt virkamiehet patistavat nopeampiin toimiin ja tekemään ainakin kaikki päätökset jo seuraavalla vaalikaudella.
Leikkauslistat poliitikkojen tehtäväksi
Vähimmäistavoitteena tulisi raportin mukaan olla se, että välittömillä toimilla menoja leikkaamalla ja veroja maltillisesti kiristäen jo ensi vaalikaudella tilannetta parannetaan 1,5 miljardilla eurolla vuodessa eli yhteensä kuudella miljardilla eurolla.
Virkamiesten esimerkkilaskelmissa noin 4,5 miljardia voitaisiin saada menojen leikkauksilla ja puolitoista miljardia lähinnä välillisen verotuksen kiristämisellä. Menojen leikkaamista ennemmin kuin verojen korottamista raportissa perustellaan kansainvälisillä kokemuksilla. Leikkauskohteiden valinta olisi poliitikkojen tehtävä.
Loppu, noin neljä miljardia euroa, hoidettaisiin niin, että tarvittavista rakenteellisista muutoksista tehtäisiin ainakin päätökset jo seuraavalla vaalikaudella, vaikka vaikutukset näkyisivätkin vasta vuosikymmenen lopulla. Näissä rakenteellisissa toimissa on kyse jo perinteisestä listasta: työvoiman tarjonnan lisäämisestä, työurien pidentämisestä opiskeluaikoja lyhentämällä ja todellista eläköitymisikää kohottamalla ja etenkin kuntien tuottavuuden kohottamisesta.
Menojen karsimiseksi virkamiehet haluaisivat listata kaikki julkisen sektorin menot ja käydä ne arvioiden läpi. He haluavat mietittävän myös sitä, mitkä menoista todella kuuluvat valtion tai kuntien tehtäviin.
Virkamiehiltä tulee lisää taloudenhoito-ohjeita, kun torstaina julkistetaan esitys siitä, millaisilla säännöillä julkiset menot jatkossa pidettäisiin kurissa.
lehti 