Kansainvälinen solidaarisuustyö järjesti Helsingissä keskiviikkona Euroopan unioni ja sorto -yritysvastuuseminaarin, jossa puheenaiheina olivat uiguurien vainoaminen sekä EU:n kauppasuhteet Kiinan kanssa.
Uiguurit ovat noin 10 miljoonan ihmisen kansa, joka puhuu turkkilaista uiguurin kieltä. Useimmat uiguurit ovat muslimeja, ja valtaosa heistä asuu Kiinaan kuuluvassa Xinjiangin maakunnassa.
Uiguurit ovat olleet Kiinan valtion sorron ja vainon kohteina jo vuosikymmeniä. Vuodesta 2017 alkaen Kiinan viranomaiset ovat sulkeneet uiguureja ”uudelleenkoulutusleireille”, jotka ovat käytännössä keskitysleirejä. Useat ihmisoikeusjärjestöt ovat syyttäneet Kiinaa etnisestä puhdistuksesta ja rikoksista ihmisyyttä vastaan.
Kiina on EU:n suurin kauppakumppani: unionin ja Kiinan kokonaiskauppa oli vuonna 2021 arvoltaan lähes 700 miljardia USA:n dollaria. Tilanne on kestämätön, sillä Kiinan ihmisoikeustilanne on kestämätön, kuten uiguurien sorto osoittaa. Taloudellinen yhteistyö kätkee taakseen pakkotyötä, orjuuttamista ja kidutusta.
Kiinan vaihtuva narratiivi
– Tilanne Xinjiangissa on edelleen vakava. Ihmiset kärsivät keskitysleireillä. Emme tiedä tarkkaa lukua, koska Kiinan hallitus ei koskaan anna luotettavia numeroita, kertoo uiguurijärjestö World Uyghur Congressin puheenjohtaja Dolkun Isa KU:lle.
Isa puhui KV-Solidin yritysvastuuseminaarissa keskiviikkona Helsingissä. Lisäksi seminaarissa puhui keskitysleiriltä vapautunut Kalbinur Sidik, joka kertoi kokemuksistaan vankeudessa.
Vuonna 2018 YK:n alainen rotusyrjinnän poistamista käsittelevä CERD-komitea arvioi, että noin miljoona uiguuria on vankeina leireillä, joita Kiina kutsuu ”uudelleenkoulutusleireiksi”, mutta jotka ovat todellisuudessa keskitysleirejä ja pakkotyölaitoksia. Uudempien kansainvälisten arvioiden mukaan luku on paljon suurempi, noin 3 miljoonaa ihmistä.
– Kiinan hallitus vaihtaa koko ajan narratiivia. Ensin viranomaiset väittivät, ettei mitään tällaisia laitoksia ole olemassa. Myöhemmin, kun aiheesta nousi julkisuuteen vuodettuja asiakirjoja ja leireiltä selviytyneet ihmiset kertoivat kokemuksistaan, väitti Kiina että kyse on ”uudelleenkoulutusleireistä” ja ”ammatillisista koulutuskeskuksista”, Isa sanoo.
Kuitenkin näihin ”ammatillisiin koulutuskeskuksiin” on suljettu ihmisiä, joilla ei ole mitään tarvetta ammatilliselle koulutukselle.
– Minun oma äitini joka oli 78-vuotias kuoli keskitysleirillä vuonna 2018. Hän oli eläkeläinen. Mihin hän tarvitsi ammatillista koulutusta?
Dolkun Isan mukaan Kiina vaihtaa kertomustaan ja totuuttaan aina, kun uusia todisteita paljastuu. Kun kävi ilmi, ettei leireillä ollut kyse mistään koulutuksesta, päätti Kiina sanoa kyseessä olevan taistelua terrorismia vastaan.
– Terrorismia vastaan on toki kamppailtava, mutta se ei oikeuta miljoonan ihmisen sulkemista vankileireille, Isa toteaa.
Esimerkiksi maantieteen professori ja palkittu akateemikko Tashpolat Tiyip katosi vuonna 2017 syytettynä terrorismista ja separatismista, ja hänen epäillään kärsivän vankeudessa leirillä Xinjiangissa.
– Hänellä ei ollut mitään taustaa radikalismissa tai separatismissa! Myös Xinjiangin lääketieteellisen yliopiston johtaja Halmurat Upur on kadonnut, ja hänen epäillään tulleen syytetyksi ”separatismista” ja tuomitun kuolemaan, Dolkun Isa kertoo.
Kiinan viranomaiset indoktrinoivat uiguurilapsia. Heidän nimensä vaihdetaan ja heidät pakotetaan puhumaan Kiinaa.
Kulttuurin hävitystä
Leireille vangittujen ihmisten lisäksi miljoona uiguurilasta on erotettu perheistään, Isa arvioi.
– Kiinan viranomaiset indoktrinoivat uiguurilapsia. Heidän nimensä vaihdetaan ja heidät pakotetaan puhumaan Kiinaa.
Kiinan viranomaiset ovat myös kieltäneet arabian kielen puhumisen julkisesti Xinjiangissa.
– Se on naurettavaa: ihmiset eivät voi sanoa toisilleen salaam aleikum kun tapaavat kadulla, koska he voivat joutua siitä hyvästä vankilaan. Myös islamia uskontona vainotaan. Moskeijassa käyminen on riittävä syy viranomaisille sulkea ihmisiä keskitysleireille, Dolkun Isa sanoo.
Kiinan valtio on sortanut uiguureja eri tavoin jo aiemmin, mutta sorto on vain kiihtynyt maan presidentti Xi Jinpingin vuonna 2012 alkaneella valtakaudella.
Vuonna 2014 Kiina aloitti Xin johdolla ”Kovan iskun väkivaltaista terrorismia vastaan”, ja vuonna 2017 alkoi ihmisten sulkeminen keskitysleireille. Kiinan viranomaiset perustelevat kovia otteitaan terrorismin ja separatismin uhkalla, mutta Dolkun Isan mukaan Kiinan politiikassa on kyse uiguurien kielen, kulttuurin, uskonnon ja identiteetin hävittämisestä ja uiguurien pakkosulauttamisesta kiinalaiseen kulttuuriin.
Aurinkosähköä orjatyöllä?
Uiguurien tilanne on tärkeä paitsi sen järkyttävyyden, myös sen taloudellisen merkityksen vuoksi. Siirtymä fossiilitaloudesta päästöttömään maailmaan vaatii valtavan määrän uusiutuvaa energiaa. Monet kiinalaiset aurinkopaneelivalmistajat ovat kuitenkin jääneet kiinni uiguurien hyväksikäytöstä ja pakkotyöstä. Jäljet johtavat Xinjiangiin.
Useimpien aurinkopaneelien pääraaka-aineena on polypii. Kansalaisjärjestö Finnwatch arvioi, että Xinjiangin osuus polypiin globaalista tuotannosta on eri arvioiden mukaan noin 40–50 prosenttia.
Uiguurien sorto on siis kytköksissä paitsi Kiinan ihmisoikeustilanteeseen, myös EU-maiden kauppasuhteisiin sekä ilmastopolitiikkaan.
World Uyghur Congressin Dolkun Isa vetoaakin Euroopan maihin, jotta ne käyttäisivät taloudellista ja poliittista vaikutusvaltaansa parantaakseen sorrettujen uiguurien asemaa Kiinassa.
– Miljoona ihmistä on tälläkin hetkellä keskitysleireillä ja pakkotyölaitoksissa. Tämän kansanmurhan on loputtava. Uiguurit eivät sitä voi tehdä yksin, vaan tarvitsemme kansainvälistä tukea ja diplomaattista painetta, Isa sanoo.
Lyhyen aikavälin tavoitteeksi Dolkun Isa on asettanut keskitysleirien purkamisen ja vankien vapauttamisen. Hänen johtamansa World Uyghur Congress -järjestön pidemmän aikavälin tavoitteena on Xinjiangin alueen itsehallinnon laajentaminen sekä täysien poliittisten, kulttuuristen ja uskonnollisten oikeuksien takaaminen uiguureille.
Lisää aiheesta: Uiguurit törmäsivät Kiinan modernisaatioon
uutiskirje 