KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kotimaa

Uiguurien sorto jatkuu yhä – Euroopan mailla on suuri vastuu Kiinan painostamisessa

Dolkun Isa on World Uyghur Congress -järjestön puheenjohtaja.

Dolkun Isa on World Uyghur Congress -järjestön puheenjohtaja. Kuva: Valtteri Harakka

Ihmisoikeusjärjestöjen arvioiden mukaan Kiina on sulkenut noin miljoona uiguurikansaan kuuluvaa ihmistä keskitysleireille, jotka ovat pakkotyölaitoksia. Uiguurien sorron lopettamiseksi tarvitaan kansainvälistä painetta, kertoo kansainvälisen uiguurijärjestön puheenjohtaja KU:n haastattelussa.

Toivo Haimi
23.5.2024 8.39
Fediverse-instanssi:

Kansainvälinen solidaarisuustyö järjesti Helsingissä keskiviikkona Euroopan unioni ja sorto -yritysvastuuseminaarin, jossa puheenaiheina olivat uiguurien vainoaminen sekä EU:n kauppasuhteet Kiinan kanssa.

Uiguurit ovat noin 10 miljoonan ihmisen kansa, joka puhuu turkkilaista uiguurin kieltä. Useimmat uiguurit ovat muslimeja, ja valtaosa heistä asuu Kiinaan kuuluvassa Xinjiangin maakunnassa.

Uiguurit ovat olleet Kiinan valtion sorron ja vainon kohteina jo vuosikymmeniä. Vuodesta 2017 alkaen Kiinan viranomaiset ovat sulkeneet uiguureja ”uudelleenkoulutusleireille”, jotka ovat käytännössä keskitysleirejä. Useat ihmisoikeusjärjestöt ovat syyttäneet Kiinaa etnisestä puhdistuksesta ja rikoksista ihmisyyttä vastaan.

ILMOITUS
ILMOITUS

Kiina on EU:n suurin kauppakumppani: unionin ja Kiinan kokonaiskauppa oli vuonna 2021 arvoltaan lähes 700 miljardia USA:n dollaria. Tilanne on kestämätön, sillä Kiinan ihmisoikeustilanne on kestämätön, kuten uiguurien sorto osoittaa. Taloudellinen yhteistyö kätkee taakseen pakkotyötä, orjuuttamista ja kidutusta.

Kiinan vaihtuva narratiivi

– Tilanne Xinjiangissa on edelleen vakava. Ihmiset kärsivät keskitysleireillä. Emme tiedä tarkkaa lukua, koska Kiinan hallitus ei koskaan anna luotettavia numeroita, kertoo uiguurijärjestö World Uyghur Congressin puheenjohtaja Dolkun Isa KU:lle.

Isa puhui KV-Solidin yritysvastuuseminaarissa keskiviikkona Helsingissä. Lisäksi seminaarissa puhui keskitysleiriltä vapautunut Kalbinur Sidik, joka kertoi kokemuksistaan vankeudessa.

Aktivisti Kalbinur Sidik kertoi keskiviikon seminaarissa kokemuksistaan kiinalaisella keskitysleirillä.

Aktivisti Kalbinur Sidik kertoi keskiviikon seminaarissa kokemuksistaan kiinalaisella keskitysleirillä. Kuva: Valtteri Harakka

Vuonna 2018 YK:n alainen rotusyrjinnän poistamista käsittelevä CERD-komitea arvioi, että noin miljoona uiguuria on vankeina leireillä, joita Kiina kutsuu ”uudelleenkoulutusleireiksi”, mutta jotka ovat todellisuudessa keskitysleirejä ja pakkotyölaitoksia. Uudempien kansainvälisten arvioiden mukaan luku on paljon suurempi, noin 3 miljoonaa ihmistä.

– Kiinan hallitus vaihtaa koko ajan narratiivia. Ensin viranomaiset väittivät, ettei mitään tällaisia laitoksia ole olemassa. Myöhemmin, kun aiheesta nousi julkisuuteen vuodettuja asiakirjoja ja leireiltä selviytyneet ihmiset kertoivat kokemuksistaan, väitti Kiina että kyse on ”uudelleenkoulutusleireistä” ja ”ammatillisista koulutuskeskuksista”, Isa sanoo.

Kuitenkin näihin ”ammatillisiin koulutuskeskuksiin” on suljettu ihmisiä, joilla ei ole mitään tarvetta ammatilliselle koulutukselle.

– Minun oma äitini joka oli 78-vuotias kuoli keskitysleirillä vuonna 2018. Hän oli eläkeläinen. Mihin hän tarvitsi ammatillista koulutusta?

Dolkun Isa puhui Helsingissä Euroopan unioni ja sorto -yritysvastuuseminaarissa keskiviikkona.

Dolkun Isa puhui Helsingissä Euroopan unioni ja sorto -yritysvastuuseminaarissa keskiviikkona. Kuva: Valtteri Harakka

Dolkun Isan mukaan Kiina vaihtaa kertomustaan ja totuuttaan aina, kun uusia todisteita paljastuu. Kun kävi ilmi, ettei leireillä ollut kyse mistään koulutuksesta, päätti Kiina sanoa kyseessä olevan taistelua terrorismia vastaan.

– Terrorismia vastaan on toki kamppailtava, mutta se ei oikeuta miljoonan ihmisen sulkemista vankileireille, Isa toteaa.

Esimerkiksi maantieteen professori ja palkittu akateemikko Tashpolat Tiyip katosi vuonna 2017 syytettynä terrorismista ja separatismista, ja hänen epäillään kärsivän vankeudessa leirillä Xinjiangissa.

– Hänellä ei ollut mitään taustaa radikalismissa tai separatismissa! Myös Xinjiangin lääketieteellisen yliopiston johtaja Halmurat Upur on kadonnut, ja hänen epäillään tulleen syytetyksi ”separatismista” ja tuomitun kuolemaan, Dolkun Isa kertoo.

Kiinan viranomaiset indoktrinoivat uiguurilapsia. Heidän nimensä vaihdetaan ja heidät pakotetaan puhumaan Kiinaa.

Kulttuurin hävitystä

Leireille vangittujen ihmisten lisäksi miljoona uiguurilasta on erotettu perheistään, Isa arvioi.

– Kiinan viranomaiset indoktrinoivat uiguurilapsia. Heidän nimensä vaihdetaan ja heidät pakotetaan puhumaan Kiinaa.

Kiinan viranomaiset ovat myös kieltäneet arabian kielen puhumisen julkisesti Xinjiangissa.

– Se on naurettavaa: ihmiset eivät voi sanoa toisilleen salaam aleikum kun tapaavat kadulla, koska he voivat joutua siitä hyvästä vankilaan. Myös islamia uskontona vainotaan. Moskeijassa käyminen on riittävä syy viranomaisille sulkea ihmisiä keskitysleireille, Dolkun Isa sanoo.

Kiinan valtio on sortanut uiguureja eri tavoin jo aiemmin, mutta sorto on vain kiihtynyt maan presidentti Xi Jinpingin vuonna 2012 alkaneella valtakaudella.

Vuonna 2014 Kiina aloitti Xin johdolla ”Kovan iskun väkivaltaista terrorismia vastaan”, ja vuonna 2017 alkoi ihmisten sulkeminen keskitysleireille. Kiinan viranomaiset perustelevat kovia otteitaan terrorismin ja separatismin uhkalla, mutta Dolkun Isan mukaan Kiinan politiikassa on kyse uiguurien kielen, kulttuurin, uskonnon ja identiteetin hävittämisestä ja uiguurien pakkosulauttamisesta kiinalaiseen kulttuuriin.

Aurinkosähköä orjatyöllä?

Uiguurien tilanne on tärkeä paitsi sen järkyttävyyden, myös sen taloudellisen merkityksen vuoksi. Siirtymä fossiilitaloudesta päästöttömään maailmaan vaatii valtavan määrän uusiutuvaa energiaa. Monet kiinalaiset aurinkopaneelivalmistajat ovat kuitenkin jääneet kiinni uiguurien hyväksikäytöstä ja pakkotyöstä. Jäljet johtavat Xinjiangiin.

Useimpien aurinkopaneelien pääraaka-aineena on polypii. Kansalaisjärjestö Finnwatch arvioi, että Xinjiangin osuus polypiin globaalista tuotannosta on eri arvioiden mukaan noin 40–50 prosenttia.

Uiguurien sorto on siis kytköksissä paitsi Kiinan ihmisoikeustilanteeseen, myös EU-maiden kauppasuhteisiin sekä ilmastopolitiikkaan.

Mielenosoitus uiguurien puolesta Lontoossa Iso-Britanniassa lokakuussa 2020.

Mielenosoitus uiguurien puolesta Lontoossa Iso-Britanniassa lokakuussa 2020. Kuva: All Over Press

World Uyghur Congressin Dolkun Isa vetoaakin Euroopan maihin, jotta ne käyttäisivät taloudellista ja poliittista vaikutusvaltaansa parantaakseen sorrettujen uiguurien asemaa Kiinassa.

– Miljoona ihmistä on tälläkin hetkellä keskitysleireillä ja pakkotyölaitoksissa. Tämän kansanmurhan on loputtava. Uiguurit eivät sitä voi tehdä yksin, vaan tarvitsemme kansainvälistä tukea ja diplomaattista painetta, Isa sanoo.

Lyhyen aikavälin tavoitteeksi Dolkun Isa on asettanut keskitysleirien purkamisen ja vankien vapauttamisen. Hänen johtamansa World Uyghur Congress -järjestön pidemmän aikavälin tavoitteena on Xinjiangin alueen itsehallinnon laajentaminen sekä täysien poliittisten, kulttuuristen ja uskonnollisten oikeuksien takaaminen uiguureille.

Lisää aiheesta: Uiguurit törmäsivät Kiinan modernisaatioon

Fediverse-instanssi:
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Vasemmistoliiton Pia Lohikoski hämmästelee pääministerin kommentteja.

Vasemmiston Lohikoski: Eikö pääministeri puhu totta?

Garden Helsingin ympärillä käyneeseen keskusteluun on liittynyt paljon yrityksiä siirtää huomioita itse asiasta ja toisaalta myös vääriä väitteitä itse hankkeesta, sanoo Helsingin apulaispormestari Paavo Arhinmäki.

Arhinmäki tarkisti eduskuntakeskustelun faktat – ”Ei kestänyt edes vähän alusta”

Johtopäätös koko sopasta voisi olla vaikkapa se, että jos se näyttää ankalta ja liikkuu kuin ankka, se on todennäköisesti kokoomuksen kaverikapitalismia, Minja Koskela sanoi ryhmäpuheessa.

Koskela ryöpytti Orpoa: ”Hallitus keitti sopan, jota eivät niele edes kokoomuksen äänestäjät”

Pääministeri Petteri Orpo vastasi toimittajien kysymyksiin kesäkuun lopussa Helsingissä. Kohu ei tiedotustilaisuuteen päättynyt.

Garden Helsinki -kohussa yksi huipennus – Neljä nostoa kokoomuksen ja Orpon kujanjuoksusta

Uusimmat

Vasemmistoliiton Pia Lohikoski hämmästelee pääministerin kommentteja.

Vasemmiston Lohikoski: Eikö pääministeri puhu totta?

Garden Helsingin ympärillä käyneeseen keskusteluun on liittynyt paljon yrityksiä siirtää huomioita itse asiasta ja toisaalta myös vääriä väitteitä itse hankkeesta, sanoo Helsingin apulaispormestari Paavo Arhinmäki.

Arhinmäki tarkisti eduskuntakeskustelun faktat – ”Ei kestänyt edes vähän alusta”

Kalakauppiaat odottavat päivän saaliin saapumista Tansanian rannikolla, missä kalastus elättää tuhansia ihmisiä. Tutkijoiden mukaan haitalliset vieraslajit voivat häiritä kalastusta ja uhata haavoittuvien rannikkoyhteisöjen ruokaturvaa.

Laivojen rungoissa matkustavat vieraslajit uhkaavat ekosysteemejä ja elinkeinoja

Johtopäätös koko sopasta voisi olla vaikkapa se, että jos se näyttää ankalta ja liikkuu kuin ankka, se on todennäköisesti kokoomuksen kaverikapitalismia, Minja Koskela sanoi ryhmäpuheessa.

Koskela ryöpytti Orpoa: ”Hallitus keitti sopan, jota eivät niele edes kokoomuksen äänestäjät”

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Arhinmäki tarkisti eduskuntakeskustelun faktat – ”Ei kestänyt edes vähän alusta”

 
02

Koskela ryöpytti Orpoa: ”Hallitus keitti sopan, jota eivät niele edes kokoomuksen äänestäjät”

 
03

Jokaöinen leipämme – eli miten koko maailma muuttui leipomoksi

 
04

Mai Kivelä haastaa Orpon hallituksen: ”Olen ihmetellyt muiden puolueiden harjoittamaa matematiikka”

 
05

Vasemmiston Koskela: Helsinki Garden -vyyhti paljastaa kokoomuksen kaverikapitalismin – ”35 miljoonaa ohituskaistalla frendeille”

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Garden Helsinki -kohussa yksi huipennus – Neljä nostoa kokoomuksen ja Orpon kujanjuoksusta

21.07.2026

Vasemmiston Koskela: Helsinki Garden -vyyhti paljastaa kokoomuksen kaverikapitalismin – ”35 miljoonaa ohituskaistalla frendeille”

21.07.2026

Onko Montenegro EU:n seuraava jäsenmaa? Von der Leyen: Laajentuminen on geopoliittinen välttämättömyys

20.07.2026

Köyhyys, stigma ja heikot palvelut vaikeuttavat avun saamista mielenterveyden ongelmiin Keski-Amerikassa

17.07.2026

Jokaöinen leipämme – eli miten koko maailma muuttui leipomoksi

16.07.2026

Mai Kivelä haastaa Orpon hallituksen: ”Olen ihmetellyt muiden puolueiden harjoittamaa matematiikka”

13.07.2026

Koka ja karjatalous kiihdyttävät sademetsän tuhoa Kolumbiassa

09.07.2026

Pakkoavioliitoista yhteisöjohtajiksi – Naiset ovat ympäristöaktivismin etulinjassa Latinalaisessa Amerikassa

08.07.2026

Hunaja pelasti Kenian Tana-joen suiston plantaaseilta

07.07.2026

Taisteluun ankeutta vastaan – kemiönsaarelainen Otto Bruun uskoo vasemmiston menestykseen

06.07.2026

Kuubassa kaikki sairaat eivät saa hoitoa eivätkä lääkkeitä

05.07.2026

Ari Wahlstenin kymmenes Kit Karisma Häikäilemättömät räjähtää kuin drooni Venäjän öljynjalostamossa

04.07.2026

Kala ruokkii Tyynenmeren saarien asukkaat, mutta nyt siihen kertyy näkymätöntä myrkkyä

03.07.2026

Yhä vaisummin virtaa Mekong – Ilmastonmuutos, politiikka ja padot uhkaavat Vietnamin ruoka-aittaa

02.07.2026
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Kansalaisyhteiskunnan hiljentäminen ei ole säästöpolitiikkaa – se on vallankäyttöä

18.06.2026

Euroopan akilleenkantapää on sen riippuvuuksissa

19.05.2026

Fossiiliriippuvuus on elinkustannuskriisin keskeisin syy

20.04.2026
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset