Euroopan unionin ympäristöpolitiikassa tuli suuri ruumis tänä keväänä, kun pitkään valmisteltu ennallistamisasetus kaatui. Komission kesällä 2022 antama ehdotus olisi vaatinut jäsenmaita ennallistamaan 20 prosenttia maa- ja merialueidensa luonnosta vuoteen 2030 mennessä.
Ehdotus joutui vaikeuksiin jo vuosi sitten, kun europarlamentin suurin ryhmä, keskustaoikeiston EPP kääntyi sitä vastaan. Ehdotusta lievennettiin, ja europarlamentti hyväksyi tämän version helmikuun lopulla.
Jäsenmaille ei enää kelvannut vesitettykään versio, ja se vedettiin maaliskuussa pois esityslistalta. Petteri Orpon ja Riikka Purran hallitus osallistui torppaukseen. Suomen lisäksi kaatoporukassa olivat Belgia, Hollanti, Italia, Itävalta, Puola, Ruotsi ja Unkari.
Ympäristönsuojelussa pakitetaan EU:ssa ja jäsenmaissa.
EU:n ympäristökomissaari Virginijus Sinkevicius sanoi päätöksen tuhoavan unionin maineen, koska EU on maailman biodiversiteettikokouksissa etunenässä ajanut ennallistamista.
Ennallistamisasetus on myös ollut keskeinen osa komission puheenjohtajan Ursula von der Leyenin markkinoimaa Euroopan Green Deal -ohjelmaa.
On vielä pieni mahdollisuus, että ennallistamisasetus vielä hyväksyttäisiin ennen Unkarin heinäkuun alussa alkavaa puheenjohtajakautta. Asiaa saatetaan käsitellä ympäristöministerien kokouksessa 17. kesäkuuta, ja läpimenoon riittäisi se, että yksi vastustaneista maista muuttaisi mieltään. Kovin todennäköistä tämä ei ole.
Viljelijäprotestit ja oikeistopopulistit
Toinen kaatumisen välittömistä syistä olivat kevään aikana laajoiksi levinneet maanviljelijöiden mielenosoitukset useissa EU-maissa. Toinen oli se, että vastakkainasettelusta voimansa saavat oikeistopopulistiset, äärioikeistolaiset ja laitaoikeistolaiset puolueet löysivät viljelijöiden tyytymättömyydestä markkinaraon.
Komissio veti jo helmikuussa pois useita ympäristöaloitteitaan. Mennä sai ehdotus tuholaismyrkkyjen käytön puolittamisesta vuoteen 2030 mennessä, samoin ehdotus, jolla neljä prosenttia viljelymaasta olisi varattu biodiversiteetin suojeluun. Euroopan ilmastotavoitteista pudotettiin pois maatalouteen kohdistunut vaatimus 30 prosentin päästövähennyksistä vuoteen 2040 mennessä.
Myös yksittäisissä jäsenmaissa on otettu takapakkia. Esimerkiksi Saksassa vesitettiin dieseltukiaisten leikkaukset ja Ranskassa peruttiin dieselveron nostaminen.
Vaikka laitaoikeisto ei useimmissa EU-maissa ole vallassa, se on pystynyt ohjaamaan keskustelun sisältöä. Keskustaoikeisto nojautuu useissa maissa oikeistopopulistien tukeen, ja muuallakin laitaoikeiston nousua pelätään.
Yllätyksiä ja pelkoa
Ympäristöhankkeita kohtaan nousseesta vastarinnasta on käytetty nimitystä ”greenlash”, joka on johdettu englannin vastareaktiota tai takaiskua merkitsevästä backlash-sanasta.
Ympäristökomissaari Sinkevicius sanoi jo viime kesänä, että ilmapiiri on täysin muuttunut siitä, mikä se oli nykyisen komission aloittaessa vuonna 2019. Silloin vielä oli yli puoluerajojen poliittista tahtoa ratkoa ympäristöongelmia.
Euroopassa pantiin merkille Hollannin kevään 2023 aluevaaleissa koettu yllätys. Muutamaa vuotta aikaisemmin perustettu, pieni maaseutupuolue BoerBurgerBeweging (BBB) nousi kuin tyhjästä suurimmaksi puolueeksi kaikissa 12 maakunnassa. Taustalla olivat viljelijöiden mielenosoitukset typpipäästöjen rajoituksia vastaan.
Tulos nosti BBB:n myös senaatin suurimmaksi puolueeksi. Viime syksyn alahuoneen vaaleissa puolue putosi kuudenneksi suurimmaksi. Suosituin oli Geert Wildersin äärioikeistolainen vapauspuolue, jolle valui analyysien mukaan myös suurin osa BBB:n kannatuksesta.
Lisää huolta EU:n keskustaoikeistolle aiheutti brittilehti Guardianin mukaan tammikuussa tehty julkaisematon gallup, joka kertoi euroskeptisten ja populististen puolueiden nousseen suurimmaksi kahdeksassa 27:stä jäsenmaasta ja toiseksi suurimmaksi vielä neljässä. Laitaoikeisto oli vahvoilla Saksassa, Ranskassa, Italiassa, Puolassa, Romaniassa ja Hollannissa, joilla on paljon europarlamenttipaikkoja.
Oikeistopopulismin muutto maalle
Oikeistopopulismi nousi useimmissa Euroopan maissa vuosien 2007–2009 finanssikriisin ja sitä seuranneen leikkauspolitiikan seurauksena. Suomessa perussuomalaisten iso jytky koettiin 2011.
Kielteinen suhtautuminen ympäristönsuojeluun oli näillä puolueilla kyllä mukana, mutta jäi maahanmuuttovastaisuuden varjoon. Vähitellen nämä kaksi teemaa ovat tulleet tasavertaisiksi. Esimerkiksi Ranskassa Marine Le Penin puolue kampanjoi nyt eurovaaleissa ”rankaisevaa” ekologiaa vastaan.
Euroopan maaseudulla on tavattu äänestää perinteisiä konservatiivisia ja kristillisdemokraattisia puolueita. Nyt yhä useammassa maassa niiden paikan on ottanut oikeistopopulistinen puolue – Suomessa perussuomalaiset on parissa edellisissä eduskuntavaaleissa kahmaissut entisiä keskustan äänestäjiä.
Laitaoikeisto hyötyi siitä, että finanssikriisissä pelastettiin pankit, mutta leikattiin kansalta. Nyt se hyötyy pelosta, että myös ilmastokriisi maksatetaan ”tavallisilla ihmisillä”. Laitaoikeiston ydinväitteitä ovat eliitti vastaan kansa, maahanmuuttajat vastaan kantaväestö, globalistit vastaan kansallismieliset.
Nykyinen oikeistopopulismi vetää unohdettua kansaa erityisesti suurten kaupunkien ulkopuolella. Pelkkiä viljelijöiden ääniä enemmän merkitsee se, että maaseutu nähdään perinteisten arvojen suojelijana moderniteettia vastaan. Esimerkiksi Ranskassa maaseudulla on lähes myyttinen asema.
Kuvaava esimerkki ympyrän sulkeutumisesta on Suomi, jossa perussuomalaisista on tullut vähintään kokoomuksen veroinen leikkaajapuolue, kunhan se saa samalla vesittää ympäristönsuojelua ja kiusata maahanmuuttajia.
Vesitys ei auta pienviljelijöitä
Euroopan viljelijöillä on todellisia huolia: nousevat energia- ja muut kustannukset, halpatuonti ulkomailta sekä suurten kauppaketjujen painostus pitää tuottajahinnat alhaisina. Unionin laajeneminen toi mukaan maita, joissa työvoimakustannukset ovat vanhoja jäseniä alhaisempia.
Ranskan viljelijöistä 18 prosenttia on köyhyysrajan alapuolella ja 25 prosenttia lähellä sitä. Samalla kuitenkin kolmasosa EU:n budjetista menee maatalouden tukemiseen ja Ranska on suurin tukien saaja.
Tutkija Guillaume Chapron kirjoittaa Science-lehdessä, että nyt tapahtuva ympäristönsuojelun vesittäminen tuskin hyödyttää pikkutiloja. Hän kertoo tutkimuksesta, jonka mukaan teollinen maatalous ja suurimmat viljelijäjärjestöt muodostavat tosiasiassa Ranskassa kartellin, joka kontrolloi siemen-, työväline- ja maakauppaa, lainoitusta sekä sadon myyntiä. Enin osa tuista menee suurtiloille.
Euroopan tukijärjestelmä luo sisäisen pakon laajentaa tilakokoa, muuten uhkana on putoaminen kelkasta.
Chapronin mukaan se nopeus, jolla EU luopui vihreästä politiikasta, kertoo agrobisneksen voimasta.
Italialainen tutkija Nathalie Tocci arvioi Reutersille viime kesänä, että luonnon monimuotoisuuden suojelu kohtaa kovempaa vastustusta kuin ilmastotoimet. Sitä vastaan asettuu maataloussektorin lobbaus, eikä sille ole samanlaista liike-elämän kannustinta kuin ilmastoratkaisuille, jotka nähdään bisnesmahdollisuuksina.
uutiskirje 
