Yleisen mielipiteen globaali tutkimus paljastaa, että 80 prosenttia maailman ihmisistä haluaa hallitustensa toimivan voimakkaammin ilmastokriisin hoitamiseksi. Kansalaiset toivovat, että valtiot voivat siirtää syrjään geopoliittiset kiistansa ja tarttua yhdessä ilmastonmuutokseen.
Peoples’ Climate Vote 2024 (Kansojen ilmastoäänestys) on YK:n kehitysohjelma UNDP:n, Oxfordin yliopiston ja mielipidetiedusteluja tekevän GeoPollin yhteistyönä luoma tutkimus, jossa yli 75 000 ihmistä vastasi viiteentoista ilmastonmuutosta käsittelevään kysymykseen. Vastaajia oli 77:stä maasta ja he edustivat 87 prosenttia maailman väestöstä.
Mielipidetiedustelun kysymykset suunniteltiin sellaisiksi, että vastaukset auttaisivat tutkijoita ymmärtämään, miten ihmiset kokevat ilmastonmuutoksen vaikutukset ja miten he haluaisivat maailman johtajien niihin reagoivan.
– Ihmisten ilmastoäänestyksen tulokset ovat selvät. Kansalaiset haluavat johtajiensa ylittävän erimielisyytensä ja toimivan heti ja rohkeasti. Mielipidetiedustelun tulokset paljastavat yksimielisyyden asteen, joka on todella hämmästyttävä. Me kehotamme johtajia ja linjanvetäjiä kiinnittämään asiaan huomiota. Tämä on asia, josta melkein kaikki kaikkialla voivat olla yhtä mieltä, Achim Steiner UNDP:stä sanoo.
Huoli kasvaa
Ihmiset kautta maailman kertoivat, että ilmastonmuutos askarruttaa heitä. Raportin mukaan 56 prosenttia vastaajista kertoi ajattelevansa sitä jatkuvasti ja 63 prosenttia vähiten kehittyneissä maissa elävistä sanoi odottavansa ulkopuolista apua ilmastonmuutoksen vaikutuksiin sopeutumisessa ja vaikutusten lieventämisessä.
Huoli ilmastosta on kasvussa. 53 prosenttia ihmisistä sanoi olevansa nyt enemmän huolissaan kuin viime vuonna. Vähiten kehittyneissä maissa huoli on suurempaa kuin kehittyneissä, ja erityisen suurta se on pienissä kehittyvissä saarivaltioissa, joissa 71 prosenttia ilmoitti huolen kasvaneen viime vuodesta.
Ilmastonmuutoksella on vaikutuksensa myös ihmisten suuriin elämänratkaisuihin. Raportin mukaan 69 prosenttia ihmisistä kertoi, että ilmastonmuutos on vaikuttanut esimerkiksi asuinpaikan tai työn valintaan. Tässäkin asiassa globaalit erot ovat paljon puhuvia: vähiten kehittyneiden maiden asukkaista 74 prosenttia sanoi ilmastonmuutoksen vaikuttaneen ratkaisuihinsa, Pohjois-Amerikassa prosenttiluku on 42.
Yksimielisyyttä ja jakautumista
Mielipidetiedustelu näyttää myös, että enemmistö eli 72 prosenttia kannattaa nopeampaa siirtymää pois fossiilisista polttoaineista. Merkillepantavaa on, että kannatus on korkealla myös suurissa öljyn, hiilen ja kaasun tuottajamaissa: 89 prosenttia Nigeriassa ja Turkissa, 80 prosenttia Kiinassa, 75 prosenttia Saudi-Arabiassa ja Yhdysvalloissakin 54 prosenttia toivoo fossiilipolttoaineista luopumisen nopeuttamista. Vain 7 prosenttia sanoo, ettei siirtymää tarvita ollenkaan.
Maailman 20 suurimman kasvihuonekaasupäästäjävaltion kansalaiset kannattavat voimakkaampia ilmastotoimia. Pienintä kannatus on Yhdysvalloissa ja Venäjällä, joissa vain 66 prosenttia toivoo tehokkaampia toimia. Toista ääripäätä edustavat Iran 88 prosentilla ja Italia peräti 93 prosentilla.
Suurissa päästäjämaissa sukupuolten mielipiteet jakautuivat: suurin ero oli Saksassa, jossa 75 prosenttia naisista haluaa tarmokkaampia toimia, mutta miehistä vain 58 prosenttia.
Jokaisessa maassa enemmistö oli sitä mieltä, että rikkaiden maiden tulisi antaa nykyistä enemmän ilmastoapua köyhille maille. Globaali keskiarvo on noin 80 prosenttia. Eniten kannatusta rikkaiden avulle oli Bhutanissa (94 prosenttia) ja vähiten Yhdysvalloissa (64 prosenttia), ja ylipäätään köyhempien maiden kansalaiset ymmärtävät avun tarpeen rikkaiden maiden asukkaita paremmin.
Mielipidetiedustelu kertoo myös, että ihmiset haluavat ilmastonmuutoksesta kertovia kursseja kouluihin. 80 prosenttia haluaisi, että kouluissa opetettaisiin ilmastonmuutokseen liittyviä asioita enemmän kuin nykyään. Maailmanlaajuiset erot ovat kuitenkin valtavia: Haitissa 99 prosenttia haluaa kouluihin lisää tietoa ilmastonmuutoksesta, Yhdysvalloissa lisätietoa opetukseen toivoo 29 prosenttia ja Papua-Uudessa-Guineassa vain 21 prosenttia.
lehti 