Kansainvälisen rikostuomioistuimen (ICC) pääsyyttäjä Karim Khan ilmoitti 20. toukokuuta hakevansa pidätysmääräystä sotarikoksista Israelin pääministerille Benjamin Netanjahulle ja puolustusministeri Yoav Gallantille sekä kolmelle Hamas-johtajalle.
Syytteet kohdistuvat lokakuussa alkaneen Gazan sodan tapahtumiin, mutta Israelin johtajat ovat pelänneet niitä jo lähes vuosikymmenen.
Israel ei ole ICC:n jäsen, kuten eivät myöskään esimerkiksi Yhdysvallat, Venäjä ja Kiina. Kun Palestiina hyväksyttiin ICC:hen vuonna 2015, tuli kuitenkin mahdolliseksi syyttää myös israelilaisia palestiinalaisalueilla tapahtuneista ihmisoikeusrikoksista.
Brittilehti The Guardian sekä israelilaiset mediat +972 Magazine ja Local Call julkaisivat toukokuun lopulla laajan raportin siitä, miten Israelin tiedustelupalvelut kohdistivat urkintaa, hakkerointia, painostusta, mustamaalausta, pelottelua ja jopa suoranaista uhkailua ICC:n syyttäjiin.
Raportin tiedot perustuvat kymmenien entisten ja nykyisten Israelin tiedustelu- ja hallintovirkailijoiden, ICC:n johtavien henkilöiden sekä diplomaattien ja juristien haastatteluihin.
”Sota” ICC:tä vastaan
Kovimman painostuksen kohteeksi joutui ICC:n pääsyyttäjänä vuosina 2012–2021 toiminut gambialainen Fatou Bensouda.
Bensouda avasi tammikuussa 2015 alustavan tutkinnan ”tilanteesta Palestiinassa”. Pian sen jälkeen Bensoudan asunnolle Haagissa tuli kaksi tuntematonta miestä, jotka jättivät sinne rahakuoren ja lapun, jossa oli israelilainen puhelinnumero.
ICC:ssä tulkittiin tapahtuma viestiksi siitä, että Israel tietää, missä Bensouda asuu. ICC raportoi asiasta Hollannin viranomaisille ja asensi turvakamerat Bensoudan asunnolle.
Guardianin raportin mukaan operaatioita ICC:tä vastaan koordinoi ensin Israelin kansallisen turvallisuusneuvoston johtajana ja vuodesta 2016 ulkomaantiedustelu Mossadin johtajana Netanjahun läheinen liittolainen Yossi Cohen. Mukana olivat kotimaan tiedustelu Shin Bet, sotilastiedustelu Aman ja kybertiedustelun Yksikkö 8200.
Yksi haastatelluista entisistä Israelin tiedusteluvirkailijoista kertoi, että maan poliittinen ja sotilaseliitti kuvasivat operaatioita ”sodaksi” ICC:tä vastaan.
Israel ei päästänyt ICC:n syyttäjiä palestiinalaisalueille, joten he joutuivat hoitamaan tutkintaa paljolti puhelimitse. Israelin oli helppo urkkia palestiinalaisten puheluita, eikä sen siksi tarvinnut asentaa salakuuntelulaitteita ICC:n tiloihin.
Yhden raportissa haastatellun mukaan tiedusteluyhteisössä ei pidetty ongelmana ICC:n pääsyyttäjän vakoilemista. Asenne oli, että ”Bensouda on musta ja afrikkalainen, kuka hänestä piittaa?”
Israelin kaksi kanavaa
Israelilla oli salainen yhteydenpitokanava ICC:hen vuosina 2017–2019. Diplomaatti Tal Beckerin delegaatiot kävivät tapaamassa Bensoudaa ja yrittivät vakuuttaa syyttäjän siitä, että Israel pystyy tarvittaessa saattamaan sotilaansa vastuuseen omissa tuomioistuimissaan. ICC:n sääntöjen mukaan syyttäjällä ei ole toimivaltaa, jos kohdevaltio voi uskottavasti hoitaa prosessin itse.
Israelin tiedustelupalvelut urkkivat tietoja siitä, mitkä yksittäiset tapaukset voisivat toimia syytteiden pohjana ICC:ssä. Näin Israel pystyi etukäteen avaamaan tutkinnan näistä tapauksista – vaikka se ei yleensä lopulta johtanut mihinkään.
Yossi Cohen ilmeisesti tapasi Bensoudan ensimmäistä kertaa Münchenin turvallisuuskokouksessa 2017.
Vuonna 2018 Bensouda oli newyorkilaisessa hotellissa tapaamassa Kongon demokraattisen tasavallan silloista presidenttiä Joseph Kabilaa. Yht’äkkiä ICC:n muu henkilöstö käskettiin pois ja Cohen ilmestyi paikalle.
Tapausta on kuvattu ”väijytykseksi”, jonka Kabila ja Cohen järjestivät yhdessä. Myöhemmin on tullut ilmi Cohenin vierailleen useita kertoja Kongossa.
Käytös yhä uhkaavammaksi
Beckerin vierailut loppuivat, kun Bensouda joulukuussa 2019 ilmoitti, että on riittävät perusteet todeta sekä Israelin että aseellisten palestiinalaisryhmien syyllistyneen sotarikoksiin. Hän ei kuitenkaan vielä aloittanut muodollista tutkintaa vaan pyysi tuomaristolta selvitystä toimivallasta palestiinalaisalueilla.
Yossi Cohen pyrki yhä enemmän tekemisiin Bensoudan kanssa. Jotkut raportissa haastatellut ovat kuvanneet toimintaa ”stalkkaukseksi”. Se, että Israel käytti Mossadin johtajaa viestinviejänään, voitiin jo itsessään tulkita pelotteluksi.
Cohen oli aluksi yrittänyt taivutella Bensoudaa yhteistyöhön. Kun se ei onnistunut, hän muuttui yhä uhkaavammaksi.
– Et halua joutua tilanteeseen, joka voisi vaarantaa sinun tai perheesi turvallisuuden, kerrotaan Cohenin sanoneen.
Israel yritti myös mustamaalata Bensoudan aviomiestä, mutta yritys epäonnistui.
Kesällä 2020 Donald Trumpin johtama Yhdysvallat asetti ICC:n syyttäjille maahantulokiellon ja taloudellisia sanktioita. Syynä oli Afganistanin sodasta aloitettu tutkinta, mutta ilmeisesti myös Israel.
Bensouda piti pintansa
Bensouda ei taipunut painostuksen edessä, vaan maaliskuussa 2021, muutamaa kuukautta ennen toimikautensa päättymistä, ilmoitti aloittavansa täyden tutkinnan Palestiinasta.
Kesäkuussa 2021 tehtävään astui Britannian kansalainen Karim Khan. Israel jatkoi syyttäjänviraston sähköpostien ja muiden viestien sieppaamista, vaikka Palestiina-tutkinta jäikin aluksi taka-alalle. Gazan sota muutti tilanteen, ja ennen pidätysmääräyksen hakemista Khan jo varoitti Israelia hyökkäämästä Rafahiin.
Khan on kertonut joutuneensa ”valtavan painostuksen” kohteeksi. CNN:n haastattelussa hän sanoi erään johtavan poliitikon sanoneen hänelle, että ICC ”on perustettu afrikkalaisia ja Putinin kaltaisia roistoja varten”.
Israelilaisten Haaretz- ja The Marker -lehtien tutkiva toimittaja Gur Megiddo kertoi toukokuun lopussa, että hän oli kaksi vuotta sitten valmistellut artikkelia siitä, miten Cohen painosti Bensoudaa.
Megiddo joutui luopumaan saatuaan vakavan varoituksen tiedusteluelimiltä. Hänelle oli sanottu, että hän saa ”tutustua kuulusteluhuoneisiin sisältä päin” silloinkin, jos hän antaa aineistonsa ulkomaille. Israelissa on sen perustamisesta saakka ollut voimassa poikkeuslaki, joka mahdollistaa tiukan sensuurin turvallisuuskysymyksissä.Israelin pääministeri Benjamin Netanjahu kohdisti paljon resursseja kansainvälistä rikostuomioistuinta vastaan suunnattuun painostuskampanjaan.
uutiskirje 
