Viikon kysymys
Suomalaisen ammattiyhdistysliikkeen kehitysyhteistyö– ja solidaarisuusjärjestö Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus SASK täyttää tänä vuonna 25 vuotta. Juhlavuosi käynnistyy solidaarisuuspäivillä 22.-23. tammikuuta Hämeenlinnassa.
Mitä on tämän päivän solidaarisuus, SASKin toiminnanjohtaja Janne Ronkainen?
– Tuskin se poikkeaa aikaisemmasta. Ammattiyhdistysliikkeen solidaarisuus on sitä, että olemme kiinnostuneita ja välitämme työntekijöistä ja ay-liikkeen jäsenistä eri puolilla maailmaa. SASK on tehnyt tätä työtä 25 vuotta, mutta emme me tätä keksineet. Ay–liikkeessä on solidaarisuutta ollut jo paljon ennen sitä. Suomalaiset ay-järjestöt ovat aikanaan olleet kansainvälisen solidaarisuuden kohteena ja nyt me vuorostamme osoitamme sitä eri tavoin eri puolilla maailmaa.
Miten solidaarisuutta osoitetaan?
– Yleisin tapa on tukea kehitysmaiden ammattiyhdistysliikkeiden omaa toimintaa, jotta ne voisivat paremmin valvoa jäsentensä ja työläisten etuja. Koulutus on yksi tärkeimmistä toimintatavoista.
Miten hyvin solidaarisuuden tarve tunnistetaan?
– Aikaisemmin solidaarisuus oli hyvin abstrakti käsite, mutta nyt on tultu käytännönläheiselle tasolle. Solidaarisuuden osoitukset ja kohteet ovat muuttuneet konkreettisiksi ja ymmärrettäviksi.
– Esimerkiksi samassa ylikansallisessa yrityksessä voi työskennellä suomalaisia ja monen muun maan kansalaisia. Työntekijät ymmärtävät aikaisempaa paremmin, että on syytä olla solidaarisia toisilleen riippumatta siitä, missä päin maailmaa työskennellään.
– Globalisaatio on tuonut ylikansallisten yhtiöiden työpaikat lähemmäs toisiaan. Kansainvälisestä solidaarisuudesta tulee osalle työntekijöitä solidaarisuutta omia työtovereitaan kohtaan saman yrityksen sisällä. Tämä ei poista vanhaa, laajaa solidaarisuuden käsitettä kaikkia työntekijöitä kohtaan.
Onko solidaarisuuden tarve muuttunut?
– Se ei varmastikaan ole vähentynyt. Tapoja osoittaa sitä on aiempaa enemmän. Ihmisten ymmärrys siitä, mikä on mahdollista ja mitä voidaan tehdä, on kasvanut. Myös käsitys siitä, miten maailma toimii, on yhdenmukaistunut. Ymmärrys toisten tilanteesta on parantunut ja se edistää solidaarisuustyötä.
Voidaanko sanoa, että globalisaatio on muuttanut solidaarisuutta?
– Ei se ole käsitteen sisältöä juurikaan muuttanut, mutta toimintatapoja on tullut lisää, ja globalisaatio on lisännyt sekä tietoa että ymmärrystä muiden oloista. Pääsy käsiksi tietoon on paljon laajempi kuin aikaisemmin. Tämä myös auttaa tehostamaan ja järkeistämään omaa toimintaamme.
Mikä tekee solidaarisuustyöstä mielekästä?
– Kun näkee, miten suhteellisen pienin panoksin voi saada aikaan isoja asioita vaikkapa kehitysmaan työntekijöiden elämässä. Siitä tulee aina hyvä mieli ja onnistumisen tunteita puolin ja toisin. Se tekee työstä hienoa.
uutiskirje 