Porontaljoilla maaten katsotaan elokuvia Inarissa Skábmagovat-elokuvafestivaalilla sen toisella päänäyttämöllä Lassinlaavussa. Alkuperäiskansojen elokuvafestivaali Skábmagovat järjestetään 20.–23. tammikuuta.
Lassinlaavun lisäksi elokuvia esitetään sekä saamelaismuseo Siidan auditoriossa että paljaan taivaan alla Revontuliteatterissa.
Tämänvuotisena erikoisteemana on Nepal. Se esittäytyy sekä fiktion että dokumentin kautta. Vieraaksi saapuu tuottaja Renchin Yonjan Nepalin alkuperäiskansojen elokuva-arkistosta (IFA).
Saamen kieli on merkittävin saamelaiskulttuurin kantaja.
Festivaalilla on nähty paljon arktisten alueiden elokuvia, niin nytkin. Erityisesti Skábmagovat on innostanut pohjoismaiden alueilla asuvia saamelaisia elokuvan tekoon.
Tänä vuonna Skábmagovat esittelee saamelaisen lyhytfilmivalikoiman, joka lähtee kiertämään kansainvälisiä festivaaleja. Inarissa nähdään myös Kanadan ensimmäisten kansojen elokuvia, jotka on koonnut festivaalin yhteistyökumppani ImagineNATIVE Torontosta.
Suomi ja
saamen kieli
Maailmanensi-iltoina Inarissa nähdään Anja Aholan dokumentti Suomi tuli Saamenmaahan, Anstein Mikkelsenin revontuliteos Tanssiva neito, Liv Inger Sombyn dokumentti maailmanmaineikkaasta saamelaismuusikko Mari Boinesta ja Anneli Lappalaisen inarinsaamenkielinen lyhytfilmisarja.
Aholan Suomi tuli Saamenmaahan on ajankohtainen ja kipeäkin dokumentti sisäoppilaitosten karusta vaikutuksesta saamelaiskulttuuriin, erityisesti kieleen. Saamea ei saanut puhua koulussa.
Saamen kieli on merkittävin saamelaiskulttuurin kantaja. Sen aktiivisen tuhoamista jatkettiin vielä 1960-luvulla. Tuhovaikutuksista kärsitään vieläkin.
Inarin elokuvaseminaarissa pohditaan, nähdäänkö saamelainen elokuva Suomessa rikkautena vai pelkästään marginaali-ilmiönä.
Ohjelma: www.skabmagovat.fi
uutiskirje 
