Pyöräilyn ja kävelyn saamista osaksi kaupunkien liikennejärjestelmää tavoitellaan Tampereen teknillisen yliopiston tiedonhallinnan ja logistiikan laitoksen PYKÄLÄ-tutkimus- ja kehitysprojektissa.
Ensi kesäkuussa päättyvä projekti pyrkii myös edistämään pyöräilyn ja kävelyn suosiota ja sitä kautta arki- ja terveysliikuntaa kohdekaupungeissa.
Projektin myötä hankitaan Euroopasta uusinta tietoa valtakunnallisten ja kaupunkikohtaisten pyöräilyn ja kävelyn kehittämistyön tueksi. Oppia on käyty hakemassa kymmenestä eurooppalaisesta kaupungista: Kööpenhamina, Odense, Groningen, Houten, Gent, Freiburg, Strasbourg, Geneve, Tukholma ja Växjö.
Projektissa ovat mukana liikenne- ja viestintäministeriö, ympäristöministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö ja sosiaali- ja terveysministeriö sekä kahdeksan suomalaista kaupunkia: Helsinki, Tampere, Oulu, Jyväskylä, Pori, Lappeenranta, Hyvinkää ja Porvoo.
Projektipäällikkö Kalle Vaismaa esitteli eurooppalaisista kaupungeista koottuja kokemuksia keskiviikkona Jyväskylässä järjestetyssä pyöräilyn ja kävelyn edistämisseminaarissa.
Koko järjestelmä uusiksi
Vaismaan mielestä pyöräilyn ja kävelyn edistäminen tulee aloittaa koko liikennejärjestelmän tasolta.
– Pitää lähteä liikkeelle miettimällä autoliikenteestä, joukkoliikenteestä, pyöräilystä ja kävelystä, kuinka liikenteen uusjako tehdään erityisesti keskustan alueella. Se vaatii sitä, että autoliikennekin ohjataan paremmin ja tietyissä paikoissa estetään.
Pyöräilyn osalta Vaismaa pitää tärkeimpänä korkeatasoisten ja suorien väylien varaamista pyöräilijöille asuinalueilta keskustaan. Jalankulku ja pyöräily on syytä erottaa pyöräilystä varsinkin siellä, missä pyöräliikennettä on paljon.
– Keskustassa toimii parhaiten yksisuuntainen pyöräliikenne. Ja keskustankin pääväylillä, joissa on paljon autoliikennettä, tulee olla erikseen pyörätiet. Muuten voidaan mennä sekaliikenneväylillä niin, että on pyöräily ja autoilu ovat yhdessä edellyttäen, että liikennemäärät ja nopeudet on pienet. Tietyillä keskusta-alueilla autoja ei tarvitsisi olla ollenkaan.
Mallia Hollannista ja Tanskasta
Pyöräilyn edistämisessä suomalaiskaupunkien kannattaa Vaismaan mielestä ottaa mallia erityisesti Hollannista ja Tanskasta.
– Hollanti on edelläkävijä erityisesti siinä, että siellä tulee oikoreitit asuinalueilta keskustaan ja autolla pitää kiertää. Silloin ihmiset valitsevat mieluummin pyörän, jos sillä pääsee liikkumaan suorempaa kuin autolla.
Tärkeänä Vaismaa pitää myös sitä, että väylät pidetään kunnossa ympäri vuoden ja että pyörille on riittävästi pysäköintitilaa niin asuinalueilla kuin kaupunkikeskustoissakin.
Sekä Hollannissa että Tanskassa pyöräilyn suosiota on onnistuttu lisäämään paitsi varaamalla nopeita väyliä pyöräilijöille, myös vaikeuttamalla tietoisesti autolla liikkumista keskusta-alueilla.
Pykälä-projektin tuloksia päästään hyödyntämään suomalaisissa kaupunkiympäristöissä, kun suunnittelijoiden käyttöön valmistuu toimenpidesuosituksia ja työkaluja.
Pyöräpysäköinti uusiksi Jyväskylässä
Jyväskylän kaupunkirakennelautakunta päätti jo viime kokouksessaan uudesta toimintamallista keskustan polkupyöräpysäköintiin. Asemakaavan laatimisen tai muutoksen yhteydessä otetaan käyttöön keskustan rajatulla alueella pyöräpysäköintipaikkojen rakentamista koskeva määräys, jonka mukaan kiinteistönomistajan on rakennettava yksi polkupyörän pysäköintipaikka liike- ja toimistotilojen 200:ta neliömetriä kohti.
Vaaditusta paikoista vähintään puolet tulee järjestää siten, että kaupunki toteuttaa ne kiinteistön maksamaa rakentamiskorvausta vastaan. Viime kesänä tehdyn kartoituksen mukaan Jyväskylän keskustassa kaupungin järjestämillä pyöräpaikoilla oli noin 1 600 pyörää, vaikka kaupungin tarjoamia pyöräpaikkoja on vain noin 1 300.
Suomen kaupungeista ainakin Turku ja Vantaa ovat ottaneet käyttöön asemakaavamääräyksen, joka velvoittaa keskusta-alueen liike- ja toimistokiinteistöjä rakentamaan pyöräpysäköintipaikkoja.
Jyväskylän seudun liikenne 2025 -suunnitelmassa tavoitteena on jalankulun ja pyöräilyn yhteisen osuuden nostaminen 41 prosenttiin kaikista matkoista. Vuonna 2009 seudun matkoista 20 prosenttia kuljettiin jalan ja 13 prosenttia pyörällä.
Pyöräpysäköinnin parantaminen nähdään Jyväskylässä tärkeänä keinona pyöräilyn edistämiseksi ja henkilöautoliikenteen vähentämiseksi kaupunkikeskustassa.
lehti 